Kalevalaseura palkitsi yhdeksän kulttuuriperinnön alalla ansioitunutta henkilöä

Kalevalaseuran hallitus on myöntänyt Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot yhdeksälle suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa ansioituneelle tutkijalle, taiteilijalle ja asiantuntijalle. Palkintokategorioita on kolme: ansioituneet tutkijat ja taiteilijat, nuoret tutkijat ja taiteilijat sekä perinteentaitajat ja -tallentajat. Palkinnot jaettiin Kalevalaseuran kekrinpäivän seminaarissa Espoossa Suomen luontokeskus Haltiassa 31. lokakuuta.

Palkinnon merkittävästä työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla saivat fil. tri Elke Albrecht, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja kirjailija Juha Hurme sekä Puhti-duo eli tanssija Reetta-Kaisa Iles ja muusikko Anne-Mari Kivimäki.

Elke Albrecht on Suomessa asuva, monipuolinen musiikintutkija, jolle palkinto myönnettiin Kalevala-aiheisten oopperoiden uraauurtavasta tutkimuksesta. Juha Hurme palkittiin taidokkaasta, arvostavasta ja lämpimän humoristisesta otteesta, jolla hän on tuonut näyttämölle suomalaisen kulttuurin kiistanalaisia merkkihenkilöitä. Reetta-Kaisa Ilesin ja Anne-Mari Kivimäen Kalevalaseura palkitsi totunnaisia tapoja rikkovista raikkaista esityksistä sekä heidän kyvystään nostaa näkyviin kansanperinteen humoristiset piirteet.

Nuoren tutkijan Kekrinpäivän palkinnon sai fil. tri Karina Lukin, joka on perehtynyt nenetsien etnografiaan ja suulliseen perinteeseen sekä M. A. Castrénin tundranenetseiltä tallentamiin aineistoihin. Uusia uria avanneen tutkimuksen lisäksi Lukinin palkintoa perusteltiin hänen aktiivisuudellaan kirjoittajana ja luennoitsijana sekä hänen ennakkoluulottomalla tavallaan tarttua uusiin aiheisiin ja haasteisiin.

Perinteen taitajien ja tallentajien palkinnon sai neljä henkilöä: tarinankertoja Selma Eskelinen Ilomantsista, perinteen tallentajat ja suurkerääjät Heikki Keskumäki Punkalaitumelta ja Mauri Mökkönen Lieksasta sekä käsityöläinen Heikki Niskanen Siilinjärveltä.

Kalevalaseura on jakanut vuodesta 1965 lähtien Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa ansioituneille henkilöille.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ulla Piela, Kalevalaseura
puh. 040 538 5144
ulla.piela@kalevalaseura.fi

Palkintoperustelut

Palkinto merkitävästä työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla

Elke Albrecht
Fil. tri Elke Albrecht (s. 1981) on Suomessa asuva itävaltalais-saksalainen musiikintutkija, joka on perehtynyt suomalaiseen oopperaan, oopperahistoriaan sekä oopperasäveltäjiin. Tutkimustyönsä ohella Albrecht opettaa, konsultoi, kääntää, toimittaa ja valokuvaa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2012 Wienin yliopistossa aiheenaan Kalevala-oopperat ja sai tutkimuksestaan parhaat mahdolliset arvosanat. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä suomalaisten oopperoiden tunnetuksi tekemisessä saksankielisessä Euroopassa aiemminkin. Vuonna 2009 hän julkaisi saksankielisen teoksen Der finnische Opernboom suomalaisista oopperoista.

Väitöskirjansa jälkeen Albrecht on tutkinut lisää Kalevala-oopperoiden taustoja, esityshistoriaa ja vastaanottoa. Parhaillaan työn alla onkin suurelle yleisölle tarkoitettu perusteos Kalevala-oopperoista, aihe, johon kukaan toinen musiikintutkija ei ole ennen häntä tarttunut. Kesällä 2014 ilmestyneessä Elke Albrechtin ja Eeva-Taina Forsius-Schiblin toimittamassa esseekokoelmassa Olemme oopperamaa. Suomalaisen nykyoopperan synty ja kohtalo 19 suomalaista nykysäveltäjää pohtii esseissään oopperan historiaa sekä oopperaestetiikan perusteita. Kirja avaa lukijalle mahdollisuuden seurata lähietäisyydeltä oopperan sävellys- ja tuotantoprosesseja. Esseiden lisäksi kirjassa on kattavat suomalaisen oopperan biblio- ja diskografiat. Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinnon Elke Albrecht saa merkittävästä työstään ja tutkimuksistaan Kalevala-aiheisten oopperoiden parissa.

Juha Hurme
Teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme (s. 1959) yllättää yleisönsä aina uudestaan uusiutumiskyvyllään, luovuudellaan ja tuotteliaisuudellaan. Hurme on ollut perustamassa Yövieraat-teatteria, Nälkäteatteria sekä Suomen kiinalaista teatteria. Hän on toiminut mm. Jyväskylän Ylioppilasteatterissa, Rauman kaupunginteatterin ja Volter Kilpi -kirjallisuusviikon taiteellisena johtajana sekä Teatteri Telakan johtajana. Hurme on ohjannut kymmeniä näytelmiä kotimaisille näyttämöille. Hänen ohjauksensa, tuoreimpana Teatteri Telakan tulkinta kielitieteilijä ja kulttuurifilosofi Jaakko Juteinista, ovat saaneet innostuneen vastaanoton ja suuren suosion. Keväällä 2014 Kansallisteatterissa ensi-iltansa saanut näytelmä kansanrunoudentutkija D. E. D. Europaeuksesta oli toinen Hurmeen Suomalaisten puolustus -teemaisista ohjauksista. Niistä ensimmäinen käsitteli 1700-luvulla vaikuttanutta tiedemies Daniel Jusleniusta. Uusin projekti on viisivuotinen Operaatio Paulaharju, jossa Hurme ohjaa Lapin tuntureille Samuli Paulaharjun tarinoita. Esitykset nähdäkseen on nostettava reppu selkään ja vaellettava tunturiin.

Kymmenien ohjaamiensa teatteriesitysten ja tekemiensä näytelmäkäsikirjoitusten lisäksi Hurmeelta on ilmestynyt neljä proosateosta: Volvo Amazon (2007), Puupää (2009), Hullu (2012) ja Nyljetyt ajatukset (2014). Ohjaus- ja kirjoitustöidensä rinnalla hän opettaa taiteiden teoriaa ja filosofiaa Teatterikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa ja toimii Ylen Kultakuumeen kolumnistina.

Hurme on saanut lukuisia arvostettuja palkintoja, mm. Eino Leinon palkinnon (2005), Esko Puumerkki -palkinnon (2007), Taiteen valtionpalkinnon (2008) sekä Eino Kalima -palkinnon (2014). Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinnon hän saa taidokkaasta, arvostavasta ja lämpimän humoristisesta otteesta, jolla hän on tuonut näyttämölle suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kiistanalaisia merkkihenkilöitä.

Puhti-duo: Reetta-Kaisa Iles ja Anne-Mari Kivimäki
Puhti-duo on vuonna 2001 tanssija Reetta-Kaisa Ilesin (s. 1976) ja muusikko Anne-Mari Kivimäen (s. 1976) yhteistyönä syntynyt kokoonpano, joka yhdistää kansanmusiikkia, -laulua, -tanssia ja teatteria. Vahvoja taustatukijoita ovat käsikirjoittaja-ohjaaja Johanna Keinänen, muusikko Pekko Käppi sekä äänisuunnittelija Samuli Volanto. Duon esitykset ovat iloisia, koheltavia, mukaansatempaavia, välillä myös herkisteleviä ja paatoksellisia. Reetta-Kaisa Iles ja Anne-Mari Kivimäki ovat perinteentaitajia ja -tulkitsijoita, jotka käsittelevät kansankulttuuria rakkaudella mutta samalla siekailemattoman omavaltaisesti. Hyvä esimerkki tästä on duon vuonna 2013 Kalevalaseuran ja Konserttikeskuksen ohjelmaideakilpailussa palkittu esitys Lempee ja lovee. Jo kymmenissä kouluissa eri puolilla Suomea nähty esitys raottaa oivaltavalla ja hauskalla tavalla deittailun esihistoriaa Kalevalan, kansanperinteen, modernin kansanmusiikin ja tanssin avulla. Kalevalaseuran Kekrinpäivän palkinnon ilmeikäs Puhti-duo on ansainnut totunnaisia tapoja rikkovista esityksistään sekä kyvystään nostaa näkyviin kansanperinteen humoristiset piirteet.

Nuoren tutkijan palkinto

Karina Lukin
Fil. tri. Karina Lukin (s. 1976) on nenetsien etnografiaan ja suulliseen perinteeseen perehtynyt folkloristi. Nenetsit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa sekä Komin tasavallassa. Vuonna 2011 Helsingin yliopistossa hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan Lukin tarkasteli, millaista Barentsinmerellä Kolgujevin saarella asuvien nenetsien elämä on 2000-luvulla, millaisia asioita he muistavat saarestaan ja tundrasta ja kuinka he muistoistaan kertovat. Tutkimus on ansiokasta ja painavaa luettavaa. Se avaa kiinnostavia näkökulmia uralilaisten kielten tutkimukseen ja nimistötutkimukseen sekä erilaisten kertomusmaailmojen yhteisöllisiin merkityksiin.

Parhaillaan Karina Lukin on mukana Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen laajassa tutkimusprojektissa, jossa tarkastellaan Pohjois-Euroopan suullista perinnettä ja eri lajien kulttuurisia merkityksiä. Tässä Lukinin tutkimuksen kohteena ovat uralilaisten kielten tutkimuksen ja kenttätyömatkojen uranuurtajan M. A. Castrénin keräämien tundranenetsien suullisen perinteen myyttiset ja šamanistiset mielikuvat.

Karina Lukin on pitänyt lukuisia esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa, osallistunut niiden järjestämiseen, opettanut yliopistoissa, kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita sekä toimittanut tieteellisiä teoksia. Hän on toiminut verkkolehti Eloren päätoimittajan vuodesta 2013 lähtien. Elore on Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran lehti, jossa julkaistaan folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.

Kalevalaseuran nuoren tutkijan Kekrinpäivän palkinnon Karina Lukin on ansainnut tuomalla suomalais-ugrilaista perinteentutkimusta nykypäivään, toimimalla folkloristiikan alan aktiivisena kirjoittajana ja luennoitsijana sekä tarttumalla ennakkoluulottomasti uusiin aiheisiin ja haasteisiin.

Perinteen taitajien ja tallentajien palkinto

Selma Eskelinen, Ilomantsi
Selma Eskelinen (s. 1929) on ilomantsilainen tarinantaitaja ja kansankirjailija. Hän aloitti kirjoittamisen nuorena aikuisena tallentamalla Pedri ja Maura Shemeikan pikkupiikana toimineen Mari-tätinsä kertomuksia. Eskelinen tottui kuulemaan tarinoita pienestä saakka. Vaikka äiti komensi uteliaan tytön kammariin, tämä kuunteli aikuisia salaa, painoi tarinat muistiinsa ja loi niistä omia kertomuksiaan. Sotien jälkeen syntynyt elämäkerrallinen romaani on valitettavasti päätynyt uunin pesään, mutta 2000-luvulla Eskelinen osallistui tietokonekurssille, ja kansiot alkoivat täyttyä yötä päivää kestäneissä kirjoitusputkissa. Määrätietoisella työllään Eskelinen on saanut tarinoitaan ja runojaan julkaistua. Hänen lähinnä proosamuotoisista, rajakarjalaismurteella puhutuista ja kirjoitetuista kertomuksista koottu teos Uksen raosta kuultua avaa oven maailmaan, jossa puhuvat omavaraisessa kyläyhteisössä elävät karjalaiset. Matka kulkee niin kauas kuin muistin mukana suinkin voidaan päästä. Tarinat kertovat myös kyläyhteisön varovaisista linkeistä kohti modernia maailmaa.

Heikki Keskumäki, Punkalaidun
Heikki Keskumäki (s. 1947) lähetti ensimmäisen keräelmänsä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon vuonna 1987. Sen jälkeen lähetyksiä on kertynyt pitkälti toistasataa, viimeisin keräelmä on peräisin elokuulta 2014. Keskumäki on väsymätön Punkalaitumen ja lähikuntien kansanperinteen tallentaja, joka kokoaa ja kirjoittaa aineistonsa itsenäisesti ilman ohjeistettuja keruukilpailuja. Hänen keräelmissään on suuret määrät syntykertomuksia, uskomustarinoita, kaskuja, kansanlääkinnällistä muistitietoa sekä tarinoita ihmisistä ja tapahtumista. Yhteenlaskettu sivumäärä on karttunut jo nelinumeroiseksi. Keskumäki on oivallinen esimerkki henkilöstä, joka havaitsee ja tunnistaa ympärillään elävän kansanperinteen ja joka ymmärtää tallennustyön merkityksen.

Mauri Mönkkönen, Lieksa
Mauri Mönkkönen (s. 1953) on luovuttanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkistoon vuosina 2012–2014 yhteensä noin 43 tuntia haastatteluita, joiden aiheita ovat kansanelämä Lieksassa, Nurmeksessa ja Kuhmossa sekä sotavuodet 1939–1944. Mönkkönen jatkaa edelleen haastattelujen tekemistä sekä paikallishistoriallisia tutkimuksiaan. Vuonna 2012 hän julkaisi Mujejärven kyläyhdistyksen kustantamana kirjan Karhujen ja kalmosaarten mailta. Saloseudun vanhimmat tarinat, niiden todellisuus ja maailmankuva.

Heikki Niskanen, Siilinjärvi
Heikki Niskanen (s. 1957) on siilinjärveläinen käsityöläinen ja perinteentaitaja, joka on 40 vuoden ajan valmistanut puusta esineitä, muun muassa tuomaanristejä ja itse suunnittelemaansa Onnenlintua. Niskanen on harrastanut kädentaitoja ja erityisesti veistoa koko ikänsä. Hänen oli aluksi vaikea lähteä myymään omia tuotteitaan, sillä oman työn hinnoittelu tuntui hankalalta. Ahkeran harjoittelun jälkeen käden jälki alkoi olla hyvää ja huoliteltua. Starttirahan turvin Niskanen sai viimeisteltyä tämänhetkisen päätuotteensa, Onnenlinnun, jota hän käy myymässä muun muassa Seurasaaressa ja Tuomaan markkinoilla sekä lukuisissa muissa tapahtumissa.