Vuonna 2016 Kalevalaseura julkaisi, palkitsi, välitti tietoa ja toimi yhteistyökumppanina

Vuonna 2016 Kalevalaseura julkaisi kaksi teosta ja yhden verkkopalvelun, järjesti seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä palkitsi kulttuuriperinnön alalla ansioituneita tutkijoita, taiteilijoita ja muita asiantuntijoita. Kalevalaseuran yhteistyö muiden tahojen kanssa oli aktiivista ja vilkasta.

Kalevalaseura tutkii ja julkaisee: mytologiaa, äänimaisemaa, Aino-runo, Kalevalan lähteet

luentoja_suomalaisestaM. A. Castrénin Luentoja suomalaisesta mytologiasta ilmestyi ensimmäistä kertaa suomeksi Joonas Aholan käännöksenä, Kalevalaseuran tuottamana ja SKS:n julkaisemana. Joonas Aholan ja Karina Lukinin laatima laaja johdanto taustoittaa Castrénin pohdintoja. Kalevalaseuran vuosittain julkaisema vuosikirja käsitteli äänimaisematutkimusta. Teoksessa Äänimaisemissa (toim. Helmi Järviluoma ja Ulla Piela) tarkastellaan, miten arkipäivän ääniä koetaan ja muistellaan ja miten niistä kerrotaan. Molemmat teokset voi ostaa Tiedekirjasta >

Taitto 1Kalevalaseura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnistivät viime vuonna tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on julkaista Kalevalan (1849) kriittinen editio digitaalisessa muodossa. Mittava työ aloitettiin Kalevalaseuran rahoittamana kuuden kuukauden mittaisena pilottihankkeena, jossa tutkija Niina Hämäläinen toimitti kriittisen edition osasta Kalevalan Aino-runoa. Kalevalan kriittinen editio tarkoittaa kommentoitua julkaisua, joka pohjautuu eepoksen lähdeaineiston laajaan tutkimukseen.

Kalevalan lähteillä. Eurooppa, Suomi ja kansallisuusaate -hankkeessa syvennytään niihin eurooppalaisiin 1700-luvun lopun ja 1800-luvun aatteisiin, jotka innostivat autonomisen Suomen akateemisen nuorison ennen 1800-luvun puoliväliä kansallisiin aatteisiin ja kansanrunouteen ja joiden seurauksen Kalevala syntyi. Monivuotiseen hankkeeseen kuuluvat suunnitelmat dokumenttielokuvasta, seminaareista, verkkosivuista ja Kalevalaseuran vuosikirjasta.

Kalevalaseura välittää tietoa: kuka kääntää Kalevalaa, kuka kirjoitti taikamerkeistä vuosikirjassa?

Kalevalaseuran tuottama ja FT Petja Kaupin toimittama Kalevala maailmalla -verkkopalvelu avattiin osoitteessa kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi Sivustolla on yli 100 artikkelia Kalevalan kääntäjistä ja käännöksistä, mukana on 29 Kalevalan käännöskieltä. Tietopankkia täydennetään vuonna 2017.

Myös Hakemistot Kalevalaseuran vuosikirjoihin 1–93 ilmestyivät. Cecilia af Forselles täydensi hakemistoa vuosikirjojen 86–93 aineistolla. Vuosikirjojen sisällysluettelon sekä asia- ja henkilöhakemiston avulla on helppo etsiä, mitä vuosikirjoissa on milloinkin kirjoitettu. Hakemisto on julkaistu Kalevalaseuran verkkosivuilla >

Kalevalaseura järjestää tapahtumia: näkijöitä, myyttejä ja keskustelua

Hyvät näkijät! -seminaarissa Keravan taide- ja museokeskus Sinkassa luennoivat erikoistutkija Erkki Anttonen Ateneumin taidemuseosta, professori Annika Waenerberg Jyväskylän yliopistosta, professori Ilkka-Juhani Takalo-Eskola sekä tutkija Marja Väätäinen Helsingin yliopistosta.

Hyvät näkijät! -seminaarissa luennoivat erikoistutkija Erkki Anttonen, professori Annika Waenerberg, professori Ilkka-Juhani Takalo-Eskola sekä tutkija Marja Väätäinen.

Kalevalan päivän seminaarissa Hyvät näkijät! pohdittiin taiteen näkemistä ja tekemistä sekä niiden välisiä suhteita. Seminaari liittyi Keravan Taide- ja museokeskus Sinkan näyttelyyn Näkijöitten sukua, joka toi yhteen kaksi omintakeista ja alkuvoimaista taiteilijaa, Loimaan shamaanina tunnetun Alpo Jaakolan ja kosmisen maailmankuvan sisäistäneen kuvanveistäjän Heikki W. Virolaisen.

Kalevalaseuran ja Kulttuurien museon järjestämässä Kekrinpäivän seminaarissa Kansallismuseossa eri alojen tutkijat pohtivat myyttien olomuotoja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuureissa sekä niiden tutkimuksen nykynäkymiä, haasteita ja tulevaisuutta folkloristiikan, uskontotieteen sekä kansatieteen, musiikintutkimuksen ja runouden näkökulmasta.

Neljässä Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta -tilaisuudessa asiantuntijat pohtivat kulttuurintutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Tilaisuudet houkuttelivat paikalle aktiivisesti keskustelevaa yleisöä.

Sarjan ensimmäisessä keskustelussa FT Inkeri Koskinen ja professori Veli-Pekka Lehtola pohtivat ymmärtämisen haasteita sekä objektiivisuuden ja puolueettomuuden mahdollisuuksia etnisten ryhmien tutkimuksessa. Puheenjohtajana toimi professori Laura Huttunen.

Sarjan ensimmäisessä keskustelussa FT Inkeri Koskinen ja professori Veli-Pekka Lehtola pohtivat ymmärtämisen haasteita sekä objektiivisuuden ja puolueettomuuden mahdollisuuksia etnisten ryhmien tutkimuksessa. Puheenjohtajana toimi professori Laura Huttunen.

Toisessa keskustelussa tietokirjailija Tommi Uschanov ja professori Ilmo Massa keskustelivat aiheesta ”Kulttuuripessimismi ja -optimismi ympäristötutkimuksessa ja -politiikassa”. Keskustelun puheenjohtajana oli FT Inkeri Koskinen.

Toisessa keskustelussa tietokirjailija Tommi Uschanov ja professori Ilmo Massa keskustelivat aiheesta ”Kulttuuripessimismi ja -optimismi ympäristötutkimuksessa ja -politiikassa”. Keskustelun puheenjohtajana oli FT Inkeri Koskinen.

Sarjan kolmannessa tilaisuudessa professori Tuija Pulkkinen ja professori Jussi Pakkasvirta keskustelivat aiheesta ”Näkökulmia nationalismin menneisyyteen ja tulevaisuuteen”. Keskustelua johti Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutista.

Viimeisessä tilaisuudessa aiheena oli ”Missä on periferia?” Dosentti Minna Ruckenstein ja professori Hannu Salmi tarkastelivat periferian ja keskuksen nopeasti muuttuvia suhteita kahden esimerkin, median ja kulttuurin valossa. Puheenjohtajana oli professori Helmi Järviluoma-Mäkelä.

Viimeisessä tilaisuudessa aiheena oli ”Missä on periferia?” Dosentti Minna Ruckenstein ja professori Hannu Salmi tarkastelivat periferian ja keskuksen nopeasti muuttuvia suhteita kahden esimerkin, median ja kulttuurin valossa. Puheenjohtajana oli professori Helmi Järviluoma-Mäkelä.

Kalevalaseura palkitsee: Eepospalkinto ja Kekrinpäivän palkinnot

Kalevalaseuran hallitus myöntää vuosittain palkintoja kulttuuriperinnön alalla ansioituneille henkilöille. Viime vuonna Eepospalkinto myönnettiin Kalevalan valkovenäjäntäjälle Yakub Lapatkalle hänen ansioistaan Kalevalan valkovenäjäntäjänä. Palkintosumma oli 5 000 euroa.

Kalevalaseura myönsi kolmannen Eepospalkinnon Kalevalan valkovenäjäntäjä Yakup Lapatkalle.

Kalevalaseura myönsi kolmannen Eepospalkinnon Kalevalan valkovenäjäntäjä Yakup Lapatkalle.

Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot Kalevalaseuran hallitus myönsi yhdeksälle henkilölle. Palkinto arvokkaasta työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla annettiin uskontotieteilijä, professori emeritus Veikko Anttoselle, etnologisen naistutkimuksen dosentti, professori emerita Kaija Heikkiselle, kansanlääkinnän asiantuntija, lääketieteen tohtori Antti Hernesniemelle sekä perinteen- ja kulttuurintutkija, dosentti Sinikka Vakimolle. Nuoren tutkijan palkinto myönnettiin runolaulaja Ilona Korhoselle. Perinteen taitajien ja tallentajien palkinnon sai neljä henkilöä: kuvanveistäjä ja perinnerakentaja Seppo Kalliokoski sekä SKS:n kansanrunousarkiston muistitietoaineistoja kartuttaneet Maila Hietala, Salme Kokko ja Pirkko Savolainen. Kekrinpäivän tunnustuspalkintoina jaettiin yhteensä 11 000 euroa.

Kekrinpäivän palkinnon saajia Kansallismuseossa 3. marraskuuta 2016. Vasemmalta: Ilona Korhonen, Sinikka Vakimo, Antti Hernesniemi, Veikko Anttonen, Kaija Heikkinen ja Seppo Kalliokoski.

Kekrinpäivän palkinnon saajia Kansallismuseossa 3. marraskuuta 2016. Vasemmalta: Ilona Korhonen, Sinikka Vakimo, Antti Hernesniemi, Veikko Anttonen, Kaija Heikkinen ja Seppo Kalliokoski.

Taiteilijoiden Kalevala Saksassa ja Japanissa

Taiteilijoiden Kalevala Saksassa ja Japanissa jatkavat Kalevalaseuran vuonna 2009 käynnistämää Taiteilijoiden Kalevala -hanketta, jossa kymmenen suomalaista kuvataiteilijaa ja kymmenen säveltäjää tekivät oman tulkintansa valitsemistaan Kalevalan runoista.

Kalevalaseura ja Suomen Saksan instituutti aloittivat vuonna 2016 Taiteilijoiden Kalevala Saksassa -hankkeen. Kuraattori Kordula Fritze-Srbic valitsi kuusi taiteilijaa, jotka tekevät teoksensa Kalevalan inspiroimina kesään 2017 mennessä. Hankkeen ensimmäinen näyttely järjestetään Berliinissä Suomen Saksan instituutin tiloissa syyskuussa 2017. Näyttely tuodaan Suomeen vuonna 2018.

Seurasaaren kallioilla. Vasemmalta: tulkki, dosentti Mikako Iwatake, suunnittelija Miwako Kurashima, Kalevalaseuran varapuheenjohtaja Pekka Hako, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela, kuraattori Kenji Kubota, taiteilija Toshiki Mochizuki, taiteilija Yuji Ota ja taiteilija Ayumi Tanaka. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.

Japanilaisia vieraita Seurasaaren kallioilla. Vasemmalta: tulkki, dosentti Mikako Iwatake, suunnittelija Miwako Kurashima, Kalevalaseuran varapuheenjohtaja Pekka Hako, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela, kuraattori Kenji Kubota, taiteilija Toshiki Mochizuki, taiteilija Yuji Ota ja taiteilija Ayumi Tanaka. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.

Kalevalaseura ja Suomen Japanin instituutti aloittivat puolestaan Taiteilijoiden Kalevala Japanissa -hankkeen. Kuraattori Kenji Kubota valitsi mukaan kuusi japanilaista taiteilijaa. Taiteilijoiden teoksista järjestetään näyttely Japanissa vuonna 2017. Vuonna 2018 näyttelyn on tarkoitus saapua Suomeen.

Paulaharju ja yliluonnollinen -seminaari Oulussa

Kalevalaseuran ja Oulun kaupunginkirjaston järjestämässä seminaarissa Paulaharju ja yliluonnollinen keskusteltiin Samuli Paulaharjun suhteesta pohjoisen perinteeseen, erityisesti kansanuskoon, uskomusmaailmaan ja yliluonnolliseen. Seminaari oli kolmas viiden vuoden aikana toteutettavasta Samuli Paulaharju -seminaarien sarjasta, joka liittyy ohjaaja Juha Hurmeen teatteriprojektiin Operaatio Paulaharju.

Kotiseudun tarinoista koulukonserttiohjelmia

Kalevalaseuran, Konserttikeskuksen ja Suomen Kotiseutuliiton ohjelmakilpailu haastoi musiikkialan taiturit ja kekseliäät käsikirjoittajat ideoimaan 45 minuutin mittaisia koulukonsertteja kotiseudusta lapsille ja nuorille. Ohjelmakilpailun tavoitteena oli saada Konserttikeskuksen ohjelmistoon esityksiä, joiden ensisijaisina kohderyhminä ovat ala- ja yläkoululaiset. Kalevalaseuran hallitus myönsi kahdelle ohjelmaidealle tunnustuspalkinnon: Anastasia Triznan, Anne-Mari Kivimäen ja Pekko Käpin ohjelmalle Muutto Oy sekä Teho Majamäen ja Travelogue Ensemblen Kotiseudun tarinoita -työpajaohjelmalle.

Anastasia Trizna, Pekko Käppi, Tejo Majamäki ja Anne-Mari Kivimäki palkittiin 15. marraskuuta Kotiseudun tarinoita -ohjelmakilpailussa. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.

Anastasia Trizna, Pekko Käppi, Tejo Majamäki ja Anne-Mari Kivimäki palkittiin 15. marraskuuta Kotiseudun tarinoita -ohjelmakilpailussa. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.

Muutto Oy -ohjelma hiotaan esityskuntoon taiteellisten tuottajien kanssa syksyyn 2017 mennessä ja se otetaan mukaan Konserttikeskuksen ohjelmistoon lukuvuodesta 2017–2018 alkaen. Myös Kotiseudun tarinoita -työpajaohjelmasta saattaa syntyä kiertuetoimintaan soveltuva konserttiohjelma. Kilpailu ja esitykset liittyvät vuonna 2017 vietettävän itsenäisen Suomen satavuotisjuhlintaan, jonka teema on ”Yhdessä”.

Kalevalaseura yhteistyökumppanina

Kalevalaseura tekee vuosittain yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Viime vuonna yhteistyökumppaneita olivat Gallen-Kallelan museo, Konserttikeskus ry, Suomen Kotiseutuliitto, Oulun kaupunginkirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto ja kustantamo, Kalevalaisten Naisten Liitto, Kulttuurien museo, Suomen Saksan instituutti, Suomen Japanin instituutti, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta sekä Ulkoasiainministeriön Suomen yhteystoimisto Minskissä.

Seuraa Kalevalaseuraa verkossa

Seuraa verkkosivujamme ja Facebook-sivuamme ja tilaa uutiskirjeemme!

Kalevalaseuran verkkosivut: kalevalaseura.fi
Kalevalaseuran Facebook-sivut: www.facebook.com/kalevalaseura
Uutiskirjeen tilauslomake: kalevalaseura.fi/ajankohtaista
Kalevala maailmalla -verkkopalvelu: kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi
Taiteilijoiden Kalevala -verkkopalvelu: taika.kalevalaseura.fi
Kalevalan kulttuurihistoria -verkkopalvelu: kalevalaseura.fi/kaku
Kalevalan kankahilla -peli: kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla