Seppo Knuuttila. Kuva Visa Knuuttila 2016.

Seppo Knuuttila. Kuva Visa Knuuttila 2016.

Kalevalaseuran palkinto 2017 prof. emer. Seppo Knuuttilalle

Kalevalaseuran palkinto myönnetään joka kolmas vuosi henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan on tehnyt merkittävällä tavalla tunnetuksi kansanrunoutta, Kalevalaa tai kansallista kulttuuriamme. Tänä vuonna palkinnon, 10 000 euroa, saa professori emeritus Seppo Knuuttila pitkäaikaisesta ja laaja-alaisesta työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla.

Seppo Knuuttila (s. 1948 Jalasjärvi) valmistui filosofian tohtoriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1992. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, Joensuun yliopistossa ja sittemmin Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tehnyt pitkän ja näyttävän uran perinteentutkimuksen ja laajemminkin kulttuurin tutkimuksen parissa.

Seppo Knuuttilan ensimmäinen Kalevalaan liittyvä julkaisu oli taidehistoriallinen tutkielma Akseli Gallen-Kallelan Väinämöiset vuodelta 1979. Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin huumoria koskeneista tutkimuksistaan, esimerkiksi vuonna 1992 ilmestyneestä väitöskirjasta Kansanhuumorin mieli ja hänen vuonna 2015 toimittamastaan Kalevalaseuran vuosikirjasta Huumorin skaalat.

Monipuolisuus, monialaisuus, monipaikkaisuus

Knuuttilan tutkimuksellinen kiinnostus on kohdistunut usein laajoihin aiheisiin ja niiden yhteydessä syvällisiin teoreettisiin näkökulmiin. Yksi pitkäaikainen juonne on ollut maailmankuvan tutkiminen sekä käsitteenä ja sitä selittävän teorian osana että empiirisenä ilmiönä kuten juuri kaskuissa ja kansanhuumorissa. Knuuttila oli myös yhteiskuntatieteilijöiden mukana tekemässä pitkittäistutkimusta Sivakan kylästä Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajoilla 1980–1990-luvuilla. Häntä on kiinnostanut Sivakassa se, miten ihmiset kertovat omasta ja kylän elämästä ja esimerkiksi se, milloin elämä kylässä on ollut parasta.

Knuuttila ei ole rajoittunut pelkästään suullisen kulttuurin tutkimukseen. Yksi hänen pitkäaikaisista kiinnostuksen kohteistaan on ollut ns. ITE-taide eli harrastajataiteilijoiden tyypillisesti naivistiseen tyyliin tekemät teokset. Harrastuksesta taiteeseen juontuu yksi haara myös Kalevalan äärelle. Kalevalaseura aloitti Knuuttilan puheenjohtajana toimiessa pitkäaikaisen hankkeen Taiteilijoiden Kalevala, jossa taiteilijat eri puolilla maailmaa tekevät tulkintojaan Kalevalan runoista, teemoista ja henkilöistä.

Knuuttila on tutkija ja kirjoittaja, jolle on ollut vaivatonta siirtyä alueelta toiselle ja yhdistellä keskenään ilmiöitä, jotka muiden silmissä voivat olla kaukana toisistaan. Siten hän on löytänyt antiikin myyttien aineksia mainoksista ja populaarikulttuurista. Hän on ollut myös johdattamassa omaa tieteenalaansa digiaikaan: hän toimi yhtenä taustahahmona 1990-luvulla ilmestyneen Kalevala hypermedia -teoksen tuottamisessa, ja hän johti hanketta, jossa tutkittiin tietotekniikan tuloa tavallisten ihmisten elämään. Omakohtaisen, eläytyvän kosketuksen kalevalaiseen lauluperinteeseen Knuuttila sai 1980-luvulla Nelipolviset-yhtyeessä, joka esitti vanhoja kalevalamittaisia lauluja ja teki konserttimatkoja USA:ta myöten.

Seppo Knuuttila toimi Kalevalaseuran hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2016. Sen lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja nykyään myös kotiseutunsa Längelmäen monissa yhdistyksissä. Knuuttila on arvostettu ja syvällinen tutkija ja kirjoittaja sekä innostava opettaja, joka on osannut myös kertoa tutkimuksen tuloksista ja soveltaa niitä käytäntöön niin, että laaja yleisö on päässyt tiedosta osalliseksi.