Kalevalaseura palkitsi kuvataiteilija Hanneriina Moisseisen ja kolme Kalevalan kääntäjää

Kalevalaseura myönsi Kalevalan päivänä Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnon kuvataiteilija Hanneriina Moisseiselle sekä Eepospalkinnot Kalevalan kääntäjille Walter Arnoldille, Riitta Cankoçakille sekä Mikael Holmbergille. Käännökset ilmestyivät vuonna 2017.

Kalevalan päivänä 2018 palkitut: Walter Arnold, Riitta Cankoçak, Mikael Holmberg ja Hanneriina Moisseinen. Taustalla Marjatta Tapiolan teos ”Ilmarinen” (2008). Kuva: Petja Kauppi

Akseli Gallen-Kallela oli yksi Kalevalaseuran perustajajäsenistä. Hänen elämäntyötään kunnioittava palkinto jaetaan joka kolmas vuosi taiteilijalle, joka on laajentanut, uudistanut tai kyseenalaistanut visuaalisten taiteiden ilmaisukieltä. Palkintosumma on 10 000 euroa. Kalevalaseuran Eepospalkinto, 5000 euroa, myönnetään Kalevalan tai maailman muiden eeposten parissa merkittävää työtä tehneelle henkilölle.

Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinto Hanneriina Moisseiselle

Hanneriina Moisseinen (s. 1978) on monipuolinen suomalainen nykytaiteilija, joka on viime vuosina noussut maineeseen rajoja ylittävänä sarjakuvataiteilijana. Sarjakuvien lisäksi hän on tehnyt muun muassa ympäristötaidetta ja elokuvia. Hänen taidettaan on ollut esillä noin viidessätoista maassa.

Moisseinen on julkaissut useita sarjakuvakirjoja omaperäisistä teemoista, jotka sijoittuvat henkilökohtaisen ja yhteisen muistin leikkauspisteisiin. Aiheet ulottuvat Vienan Karjalasta kerätyistä kansantarinoista nykyaikaisiin häpeällisiin tarinoihin, oman isän katoamisesta Karjalankannaksen menettämiseen.  Isä-teosta voi pitää Moisseisen lopullisena läpimurtona. Vuonna 2016 ilmestynyt Kannas on koskettava sarjakuvateos kesästä 1944 Karjalankannaksella. Teoksessa Moisseinen on yhdistänyt hienovaraisesti arkistovalokuvia sarjakuvakerrontaan. Lisäksi teoksessa katsotaan kannaksen tapahtumia uusista näkökulmista: lehmän poikimista hylättyyn kylään odottamaan jääneen nuoren naisen ja ruumiskasan alla järkensä menettäneen nuoren sotilaan perspektiiveistä. Kirjan teema, ihmisen ja eläimen läheinen suhde, läpäisee koko teoksen: muistin menettäminenkään ei ole tuhonnut suhdetta rakkaisiin eläimiin. Sarjakuvan keinoin kuvia, arkistokuvia ja ortodoksiseen uskoon liittyviä rituaalitekstejä yhdistäen Moisseinen luo unenomaisen rajatilan, jollaista ei suomalaisessa sarjakuvassa ole nähty eikä koettu.

Eepospalkinto Kalevalan kääntäjille Walter Arnoldille, Riitta Cancoçakille ja Mikael Holmbergille

Walter Arnold palkittiin Kalevalan kääntämisestä sveitsiläiselle alppikielelle, Riitta Cankoçak Kalevalan kääntämisestä turkiksi ja Mikael Holmberg Kalevalan kääntämisestä norjaksi.

Kalevala on käännetty noin 60 kielelle, ja käännösversioita tunnetaan noin 250. Vuonna 2017 luetteloon tuli uusi kieli. Walter Arnold käänsi eepoksen Sveitsin Leventinan laaksoalueella sijaitsevan Airön kylän kielelle. Tällä pienellä alppikielellä on alle 1500 puhujaa, eikä sillä ole aiemmin julkaistu kirjallisuutta juuri lainkaan. Siksikin Arnoldin Kalevalan käännöstyö on merkkiteos.

Riitta Cankoçak muutti Turkkiin vuonna 1996 ja oppi turkin kieltä uuden kotikylänsä asukkailta. Hän sovelsi käännöksessään turkin kielen vanhaa koşuk-mittaa, jonka muistuttaa Kalevalasta tuttua trokee-mittaa. Varhaisempi Kalevalan turkinnos on 1960-luvulta.

Norjan kielessä erotetaan käännös – oversettelse – ja uudelleensanoitus eli gjendiktning. Vuonna ilmestynyt 1967 Albert Lange Flifletin käännös oli oversettelse. Hänen lähestymiskulmansa oli kielitieteellinen. Turkulaissyntyisen, jo vuonna 1978 norjalaistuneen Mikael Holmbergin viime vuonna ilmestynyt Kalevala on puolestaan uudelleensanoitus. Holmberg tähtäsi siihen, että nykynorjalainen lukija saisi runosta ja sen maailmasta otteen. Hän on säilyttänyt tulkinnassaan esimerkiksi alkusoinnut ja parallelismin, mutta luopunut nelipolvisesta trokeesta.