Jan Čermák

Kalevalaseura myönsi Eepospalkinnon professori Jan Čermákille Kalevalan päivän aattona 27. helmikuuta 2015 hänen merkittävästä työstä Kalevalan ajantasaisen, kommentoidun laitoksen julkaisemiseksi sekä eepoksen tunnetuksi tekemisestä Tšekissä.

Professori Jan Čermák palkintotilaisuudessa Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa 27. helmikuuta 2015. Kuva: Elina Lampela.

Professori Jan Čermák palkintotilaisuudessa Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa 27. helmikuuta 2015. Kuva: Elina Lampela.

Professori Jan Čermák (s. 1962) on englannin kielen historian ja historiallisen kielitieteen tutkija, joka on erikoistunut muinaisenglannin ja varhaiskeskienglannin filologiaan ja kirjallisuuden tutkimukseen. Hän on opiskellut englantia, tšekkiä ja suomea Prahassa Kaarlen yliopistossa, jossa hän nykyään toimii englannin kielen professorina. Čermák on ansioitunut paitsi tutkijana, myös kääntäjänä. Hänen merkittävimpiä käännöstöitään on muinaisenglanniksi kirjoitettu Beowulf, jonka tšekinkielisen käännöksen hän sai valmiiksi vuonna 2001.

Kiinnostus eeppisiin tarinoihin ja suomen kieleen on johtanut Čermákin myös Kalevalan pariin. Kalevalaseuran vuosikirjaan Menneisyys on toista maata kirjoittamassaan artikkelissaan ”Runous ei hylkää menneisyyttä” Čermák luonnehtii Kalevalaa muun muassa näin: ”Kalevala on tasaisesti virtaava, innokas ja ekstrovertti laulu maailmasta. Se muodostaa tarinoiden katalogisen kokoelman ja Suomen kirjallisuuden peruskivenä välittää ja luo kansallista menneisyyttä.”

Kalevalan ensimmäisen tšekinkielisen käännöksen teki kirjailija Josef Holeček vuonna 1894. Alkusyksystä 2014 tšekkiläisen tiedeakatemian kustantamo Academia julkaisi Kalevalan uudistettuna ja kommentoituna tšekinkielisenä laitoksena. Professori Jan Čermák oli työn kantava voima, apunaan Kaarlen yliopiston suomen kielen opettajista muodostettu ryhmä.

Tätä laajaa, yli 1000-sivuista teosta voi luonnehtia Elias Lönnrotin ja Josef Holečekin Kalevalan kriittiseksi editioksi. Siinä esitellään ja arvioidaan eeposta koskevia tulkintoja kielitieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja etnografisesta näkökulmasta. Se sisältää artikkelin suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kehityksestä suhteessa maailman eepoksiin ja tarjoaa lisäksi katsauksen Lönnrotin eepostekstien syntyyn, rakenteeseen, tyylilajiin ja piirteisiin. Teoksessa on näytteitä Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvituksista, mikä sopii erinomaisesti taiteilijan ja eepoksen juhlavuoteen.