Tapio Tuomela

Toinen Kalevalaseuran palkinto myönnettiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 2005 säveltäjä Tapio Tuomelalle.

Tapio Tuomela

Kuva Ulla Piela

Tuomela (s. 1958) on kansainvälisesti tunnettu säveltäjä ja kapellimestari, jonka useista teoksista kuultaa kiinnostus suomalaiseen arkaaiseen kulttuurihistoriaan ja kiintymys pohjoiseen luontoon. Viime vuosina nämä piirteet ovat entisestään voimistuneet. Ranskalainen tilausteos Liekut ja loitsut (2000) kymmenelle laulajalle ja kahdelle soittajalle on syntynyt Kantelettaresta koottuihin runosäkeisiin. Kanteleen sointia kuullaan vaikuttavasti muun muassa sävellyksissä Lemmin loitsu (2000) ja Kuura (2001).

Tuomelan Paavo Haavikon aforistiseen librettoon säveltämä lemminkäisooppera Äidit ja tyttäret (1999) on yksi suomalaisen nykyoopperan merkkiteoksista. Oopperassa arkaainen kalevalainen estetiikka, runolaulumuistumat, kansanomainen laulutyyli sekä modernismin perintö ovat tasapainoisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Ma se ani om (2002) jatkaa Tuomelan arkaaismodernistista etsintää.

Tuomelan kamariorkesteriteos Jokk (1997) sai alkuaiheensa kalastusmatkalla Näätämöjoella. Samoja tuntoja tulkitsee kamariorkesterille sävelletty Lappic (2003). Nils Aslak Valkeapään saamenkielisiin runoihin Tuomela on säveltänyt kolme teosta: Vuohenki Luohti (2001) mezzosopraanolle ja orkesterille, Juoigga! (2002) baritonille ja kamariyhtyeelle sekä Govadas (2002) kontra-altolle ja barokkiyhtyeelle. Kulttuurihistorialliset aiheet ovat olleet monien muidenkin Tuomelan sävellysten innoittajana. Näitä ovat muun muassa teokset Aikamme Finlandia (1986), …ad astra (1989), Lemminkäinen(2000), Kangastus (1997), musiikkisatu Hölmöläisiä (2002) sekä laulut ja kuoroteokset Lassi Nummen runoista ja Kantelettaren juomalauluista. Aktiivisen sävellystyönsä ohessa Tuomela toimii kapellimestarina erikoisalanaan nykymusiikki ja ooppera.