Unelma Konkka

Ensimmäinen Kalevalaseuran palkinto myönnettiin Unelma Konkalle, joka on parhaita itämerensuomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekijöitä venäjänkielisen lukijakunnan keskuudessa. Suomessa hänen laajat kenttätyönsä Vienassa, Aunuksessa ja Tverissä sekä hänen tutkimuksensa karjalaisista riitti-itkuista ovat syventäneet merkittävällä tavalla karjalaisen kulttuurin ja elämäntavan ymmärtämystä.

Kuva Pirjo Mäkilä

Inkeriläissyntyinen Unelma Konkka (1921–2011) toimi 20 vuotta tutkijana Petroskoissa Tiedeakatemian kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Konkka on tehnyt useita keruuretkiä Vienan, Aunuksen ja Tverin kyliin jo vuodesta 1945 lähtien. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt laajasti suullista perinnettä, erityisesti satuja, tarinoita ja itkuvirsiä. Unelma Konkan julkaisu karjalaisista pilasaduista ilmestyi vuonna 1965. Merkittäviä ovat hänen arkistomuistiinpanoista toimittamansa kaksi tieteellistä kansansatukokoelmaa (1963 ja 1967), joissa on yli 170 satua paitsi venäjännöksinä myös sadunkertojan omalla murteella, joten ne ovat myös karjalan kielen tutkimukselle tärkeitä lähteitä. Kokoelmien seikkaperäiset johdannot sisältävät arvokasta tietoa karjalaisten satujen luonteesta, keruun vaiheista ja kertojista.

Vuonna 1980 ilmestynyt venäjänkielinen tutkimus Seesjärven Karjalan henkisestä kansankulttuurista on pääosin Konkan käsialaa. Hän on kirjoittanut teokseen monipuoliset katsaukset perheriiteistä sekä suullisen perinteen lajeista. Julkaisun aineisto perustuu haastatteluäänityksiin vuosilta 1972–1976 ja materiaali on julkaistu teoksessa sellaisenaan. Näin teos on merkittävä lisä myös Seesjärven seudun murteiden tuntemukseen.

Itkuvirsiä Konkka ryhtyi tutkimaan 1960-luvun loppupuolella. Hän on tallentanut itkuja ja tutkinut niiden esittämistilanteita monissa Karjalan kylissä. Konkan merkittävä karjalaisten itkuvirsien käyttöyhteyksiä ja tyyliseikkoja syvällisesti kartoittava tutkimus Ikuinen ikävä. Karjalaiset riitti-itkut ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana vuonna 1985.

Unelma Konkan toimesta on julkaistu venäjäksi valikoima Lönnrotin päiväkirjoja ja kirjeitä sekä Kantelettaren venäjännösvalikoima; kumpaankin hän on kirjoittanut myös johdannot. Hänen ehdotuksestaan on venäjäksi käännetty myös valikoima Eero Salmelaisen satuja. Unelma Konkka on myös tunnustettu runoilija. Ensimmäinen runokokoelma Aikojen ääniä kuuntelen ilmestyi vuonna 1977 Katri Korvelan nimellä. Sen jälkeen ovat ilmestyneet kokoelmat Uinuvat vaarat (1983) ja Heijastuksia (1999). Lisäksi hänen runojaan on julkaistu muun muassa kulttuurilehti Careliassa.