Elias Lönnrot

ELIAS LÖNNROT 1802–1884

Elias Lönnrot oli aikansa suurmiehiä. Hän oli Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, mutta myös

– tutkimusmatkailija,
– kielen uudistaja ja huoltaja,
– sanakirjantekijä,
– kansanvalistaja,
– suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja,
– virsirunoilija,
– yhdistysmies,
– lehtimies,
– kustantaja,
– lääkäri,
– tiedemies ja
– suomen kielen ja kirjallisuuden professori.

1802
Elias Lönnrot syntyy Sammatissa 9.4.
Pastori Gabriel Procopaeus kastaa hänet Karjalohjalla 11.4.

1814
Käy syksyn koulua Tammisaaren pedagogiossa.

1815
Jatkaa kevään ja syksyn koulunkäyntiä Tammisaaressa.

1816
Ilmoittautuu Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle 5.4.

1818
Jättää katedraalikoulun kesken keväällä.
Kiertelee pari vuotta Sammatissa ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinilaulumatkoilla.

1820
Merkitään 20.3. Porvoon lukion matrikkeliin.
Ottaa 9.4. erotodistuksen lukiosta ja muuttaa apteekkioppilaaksi Hämeenlinnaan, jossa asuu kaksi vuotta.

1822
Viettää kesän Sammatissa ylioppilastutkintoon valmistautuen.
Merkitään 11.10. Turun yliopiston matrikkeliin.

1823
Suorittaa 10.6. stipendiaattitutkinnon ja on kesän kotiopettajana Eurajoella nimismies T. M. Hoeckertin perheessä.

1824
Åbo Underrättelser julkaisee 14.2. Lönnrotin ensimmäisen kynätuotteen, pienen runoruotsinnoksen. On kevään ja seuraavat neljä kesää kotiopettajana professori J. A. Törngrenin perheessä Vesilahden Laukossa.

1826
Puolustaa 10.6. professori H. Fattenborgin laatimia stipendiaattiteesejä.

1827
Maisterinväitös De Väinämöine priscorum fennorum numine valmistuu 14.2.
Saa 11.6. todistuksen filosofian kandidaatin tutkinnosta.

1828
Lähtee ensimmäiselle runonkeruuretkelleen Sammatista 29.4.
Tapaa runolaulaja Juhana Kainulaisen Kesälahdella 8.–13.6.
Palaa retkeltään takaisin Laukkoon 4.9.
Aloittaa lokakuun lopussa lääketieteelliset opinnot Helsingin yliopistossa.

1830
Valmistuu lääketieteen kandidaatiksi 14.12.

1831
Toimii sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa 16.2.
Tekee toisen runonkeruumatkan 28.5.–6.8.
Palaa Helsinkiin 22.8. koleralääkäriksi ja ryhtyy syyskuussa kiertäväksi kolerantarkastajaksi.
Merkitsee marraskuussa muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkallaan.

1832
Lääketieteen lisensiaattitutkinto 4.5.
Puolustaa 15.6. väitöskirjaansa Om Finnarnes magiska medicin.
Promovoidaan 20.6. lääketieteen tohtoriksi.
Tekee 13.7.–17.9. kolmannen runonkeruuretken.
Nimitetään 26.9. apulaislääkäriksi Ouluun.

1833
Muuttaa 21.1. Kajaaniin virkaatekeväksi piirilääkäriksi.
Sairastuu 20.2. ankaraan lavantautiin ja maaliskuun alussa Etelä-Suomeen leviää huhu, että Lönnrot on kuollut.
Huhtikuun alussa tervehtynyt Lönnrot ryhtyy hoitamaan virkaansa.
Nimitetään 24.7. Kajaanin vakinaiseksi piirilääkäriksi.
Kirjoittaa 25.7. ensimmäisen kerran K. N. Keckmanille erillisten kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi.
Neljäs runonkeruumatka 9.–28.9., tapaa Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen Vuonnisessa.
Kirjoittaa Henrik Cajanderille 3.12. ensimmäisen kerran ajatuksesta yhdistää kertovat runot yhdeksi kokonaisuudeksi.

1834
Ostaa maaliskuun keskivaiheilla ensimmäisen talonsa: Paltamon Hövelön.
Viides runonkeruumatka 13.–30.4.
Lönnrot laulattaa 25.–27.4. parasta vanhojen runojen taitajaa Arhippa Perttusta Latvajärvessä.
Tekee 8.5.–23.7. matkan Helsinkiin, Sammattiin ja Laukkoon kahden kuukauden virkavapauden aikana.
Vanhan Kalevalan viimeisen kolmanneksen kokoonpano syntyy Repolaan tehdyn rokotustarkastusmatkan aikana 22.10.–14.11.

1835
Myy vuoden alussa Hövelön ja ostaa yhteisviljelyksessä olevat Polvilan ja Partalan tilat Paltamosta sekä kaupunkitalon Kajaanin torin varrelta.
Päivää Vanhan Kalevalan esipuheen 28.2.
Tekee 4.4.–16.5. kuudennen keruumatkan.
Pistäytyy elokuun lopussa lääkärimatkalla rajan takana Lapukan syrjäkylässä.
Vanhan Kalevalan ensimmäinen osa tulee kirjakauppoihin 20.12.

1836
Maaliskuun alussa ilmestyy Vanhan Kalevalan jälkimmäinen osa.
Saa 1.9. vuoden virkavapauden tutkimusmatkaa varten. Matka lykkäytyy pari viikkoa, koska Kajaanissa puhkeaa punatauti-epidemia.
Suurretken ensimmäinen vaihe 16.9.–12.12.

1837
Suurretken toinen vaihe 20.1.–10.5.
Lönnrotin henkeä uhataan 28.–29.1. Jäletjärvellä.
Suurretken kolmas vaihe 6.6.–15.11.

1838
Tekee syyskuussa kahdeksannen keruumatkan Ilomantsin ja Pielisen seuduille.

1839
Valitaan 8.4. Suomen Tiedeseuran jäseneksi.
Kirkkovene kaatuu 19.5. Kajaanissa Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuvat. Lönnrot pelastuu vaivoin rannalle.
Seitsemän kuukauden virkavapaus alkaa 21.12.

1840
On läsnä 9.3. Savo-Karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa ensimmäisen kerran juhlitaan Lönnrotia, Runebergia ja Snellmania suurmiehinä.
Päivää Kantelettaren esipuheen 9.4. ja sen ensimmäinen jakso ilmestyy samassa kuussa.
Lönnrot on kunniavieraana 14.–21.7. Helsingin yliopiston perustamisen 200-vuotisjuhlassa.
Senaatti myöntää 4.8. sanakirjan laatimista varten toisen kaksivuotisen virkavapauden, joka alkaa 15.10.
Neljän piirilääkärin kokouksessa Iisalmen Nissilässä päätetään 11.–13.9. perustaa aikakauskirja Suomi.

1841
Toisen suurretken ensimmäinen vaihe 16.1.–30.5. Retki keskeytyy Petroskoissa sattuneen passirettelön takia.
Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva retki alkaa 31.10.

1842
Kymmenes retki päättyy 20.10. Kajaaniin

1843
H:fors Morgonbladissa nimettömänä julkaistun F. J. Rabben kirjeen ansiosta Lönnrotille myönnetään 13.11. viiden vuoden virkavapaus.

1844
Viiden vuoden virkavapaus alkaa 1.1., mutta käytännössä vasta 26.3.
Lähtee 24.6. tutkimusmatkalle Viroon.
Valitaan 2.8. Viron Oppineen Seuran kunniajäseneksi.
Palaa Virosta Pietarin kautta 10.12.

1845
Lähtee 27.2. Helsingistä Kajaaniin, seuranaan alkumatkalla Siperiaan matkaavat M. A. Castrén ja J. R. Bergstadi.
Valitaan 24.3. Viron Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi.

1847
Edellisestä joulusta huhtikuun puoliväliin kirjallisissa töissä Laukossa.
Toukokuun alussa ryhtyy Uuden Kalevalan toimitustyöhön.
Joulusta seuraavan helmikuun loppuun virassa sijaisen matkoillaolon takia.

1848
Elokuun puolivälistä vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistelemässä.

1849
Allekirjoittaa Uuden Kalevalan esipuheen 17.4.
Vihitään avioliittoon Maria Piponiuksen kanssa 13.7.
Alkaa uudelleen hoitaa lääkärinvirkaa 15.7.
Valitaan Taiteilijaseuran jäseneksi 31.12.

1850
Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyy Eliaksen päivänä 17.4., poika saa nimen Elias.
Valitaan 25.4. Preussin Tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi.

1851
Lönnrotin isä kuolee 18.10. Kajaanissa.

1852
Tytär Maria syntyy 18.6.
Poika Elias kuolee 16.9.

1853
Lönnrot puolustaa suomen kielen ja kirjallisuuden professorinvirkaa varten julkaisemaansa tutkielmaa Om det Nord-Tschudiska språket 14.5.
Valitaan suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi 21.10.

1854
Tammikuussa muuttaa Kajaanista Helsinkiin.
Pitää virkaanastujaisesitelmän yliopistossa 14.2.
Valitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi 16.3.
Matkustaa 5.5. perheen kanssa Krimin sotaa pakoon kesäasunnolle Sammatin Mikkolaan, jossa viipyy syyskuun loppuun.

1855
Valitaan Suomen Tiedeseuran puheenjohtajaksi 29.4.
Lomailee kesä- ja heinäkuussa Kajaanissa, muun ajan Sammatissa.
Tytär Ida syntyy Sammatissa 8.8.

1856
Viettää kesä- ja joululoman Sammatissa.

1857
Lähtee 5.5. Kajaaniin nälänhätää vastustamaan, palaa elokuun lopussa.

1858
Tytär Elina syntyy Helsingissä 5.2.
Viettää Sammatissa kesä- ja joululoman.

1859
Lönnrotin äiti kuolee Sammatissa 21.3.
Marraskuun alussa Lönnrot ostaa Nikun talon Sammatista.
Valitaan Unkarin Tiedeakatemian jäseneksi 16.12.

1860
Vihitään 31.5. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi ja keväällä Itämaisen ja amerikkalaisen etnografisen seuran kunniajäseneksi.
Viettää Sammatissa kesä- ja joululoman.
Tytär Thekla syntyy Helsingissä 23.9.

1861
Valitaan 13.2. Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan.
Kesä Sammatissa.

1862
Valitaan 12.5. jäseneksi komiteaan, joka antaa lausunnon suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä.
Kesäkuussa eroaa professorin virasta täysin palvelleena ja saa kanslianeuvoksen arvonimen.

1863
Vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta 31.1.
Helmikuussa aloittaa uudelleen sanakirjatyön.
Valitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniaesimieheksi 16.3.
Valitaan suomalaisen virsikirjakomitean jäseneksi 20.4.
Vastaväittäjänä K. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään 25.4.
Lönnrotin toimesta ja hänen kustannuksellaan perustetaan Sammatin kansankirjasto 10.5.

1864
Valitaan 14.1. Unkarin luonnontieteellisen seuran jäseneksi.

1865
Nimitetään Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritariksi 18.4.

1866
Virsikirjakomitean toinen istuntokausi Turussa 10.9.–19.12.

1867
Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan I vihko ilmestyy maaliskuussa.

1868
Virsikirjakomitean kolmas istuntokausi 17.1.–15.2.
Vaimo Maria Lönnrot kuolee 21.7.
Syyskuussa Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloittaa toimintansa.

1869
Ostaa 17.8. Lammin talon.

1870
Potee katkennutta jalkaansa Loimaalla 22.1.–24.4.
Ylioppilastalon vihkiäiset 26.–27.11. Lönnrot sepittää juhlarunon.

1871
Virsikirjakomitean neljäs istuntokausi 15.1.–24.4.
Saksan keisari nimittää Lönnrotin Pour le mérite -ritarikunnan ritariksi 24.1.

1872
Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi 30.10.

1874
Maria-tytär kuolee 6.1.

1875
Valitaan tammikuussa Eesti Kirjameeste Seltsin kunniajäseneksi.
Potee marras-joulukuussa jalan loukkaantumista.

1876
Kauppakirja Nikun talon myymisestä U. Cygnaeukselle 21.1.
Valitaan Pariisin kielitieteellisen seuran kunniajäseneksi 10.2.
Suomen ensimmäinen kirkolliskokous 1.–30.6. Lönnrot on mukana Raseborgin läntisen rovastikunnan edustajana.
Elina-tytär kuolee 3.12.
Valitaan Pietarin Tiedeakatemian kunniajäseneksi 29.12.

1877
Vihitään riemumaisteriksi 31.5.

1879
Thekla-tytär kuolee 22.3.

1880
Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan viimeinen vihko valmistuu syyskuussa.
Valitaan 8.11. Suomen Tiedeseuran kunniajäseneksi.

1881
Tekee matkan Pohjois-Suomeen 7.6.–22.7.

1882
Valitaan Taiteilijaseuran kunniajäseneksi 5.2.
On 20.3.–28.4. Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi.
Vihitään lääketieteen ja kirurgian riemutohtoriksi 1.6.

1883
Syyskuussa valitaan Suomen Lääkäriseuran kunniajäseneksi.

1884
Lönnrot kuolee Sammatissa Lammin talossa 19.3.
Lönnrot haudataan Sammattiin 3.4.

Lähde:
Pekka Laaksonen: Elias Lönnrot 1802–1884. Teoksessa Sammatti. Elias Lönnrotin kotipitäjä, toimittanut Veikko Kallio. Otava 2002.