Kalevalan juhlinta

Sekä Vanhaa (1835) että Uutta Kalevalaa (1849) on juhlittu merkkivuosina näyttävästi, erityisesti vuosina 1935, 1949, 1985 ja 1999. Kalevalan juhlavuosista syntyy kiinnostava katselmus eepoksen erilaisiin tulkintoihin ja merkitykseen suomalaisessa kulttuurissa.

Kalevalan ilmestymisen 50-vuotisjuhla vuonna 1885 oli ensimmäinen suuri yleinen Kalevala-juhla. Sen järjesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsingin yliopiston juhlasalissa. Samanaikaisesti Savo-karjalainen osakunta järjesti oman juhlansa Ylioppilastalon juhlasalissa. Helsingin lisäksi juhlia järjestettiin muilla paikkakunnilla. Myös Kansanvalistusseuran järjestämissä laulujuhlissa alettiin juhlia Kalevalaa.

Vuoden 1909 alussa, kun Uuden Kalevalan ilmestymisestä oli kulunut 60 vuotta, ajatus yleisestä vuosittaisesta Kalevala-juhlasta tuli laajalti esille. Kalevalan päivän illaksi monet yhdistykset olivat järjestäneet juhlia, mutta ainoaksi yhteiseksi tilaisuudeksi jäi ylioppilaiden soihtukulkue Senaatintorilta Lönnrotin patsaalle. Kesäkuussa 1909 Suomen Nuorison Liitto päätti järjestää joka vuosi Kalevala-juhlan, ja saman vuoden joulukuussa Suomalaisuuden Liitto otti toimintaohjelmaansa isänmaallisten juhlien järjestämisen vuosittain. Suomalaisuuden Liitto vastasi eepoksen ensimmäisen painoksen 75-vuotisjuhlasta Helsingissä vuonna 1910.

Suurimuotoisin Kalevalan juhlintaan liittyvä tapahtuma oli vuonna 1935, jolloin vietettiin Vanhan Kalevalan satavuotisjuhlavuotta. Sen järjestäjinä olivat Kalevalaseura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lukuisat muut sivistysjärjestöt sekä valtiovalta. Pääjuhla Helsingissä kesti neljä päivää ja siihen kuului muun muassa riemujuhla 28. helmikuuta Messuhallissa (nyk. Töölön Kisahalli). Juhlan hengessä Suomalaisuuden Liitto järjesti sukunimien suomalaistamiskampanjan, jonka vaikutuksesta 100 000 suomalaista sai suomenkielisen nimen.

Juuri juhlavuoden alussa valmistunut Messuhalli täyttyi 100-vuotiasta Kalevalaa juhlineesta väestä helmikuussa 1935.

Juuri juhlavuoden alussa valmistunut Messuhalli täyttyi 100-vuotiasta Kalevalaa juhlineesta väestä helmikuussa 1935.

Vuoden 1949 virallisten juhlien takana oli laajoja kansalaispiirejä edustavia järjestöjä ja yhdistyksiä Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran johdolla. Pääjuhla pidettiin Messuhallissa. Saman vuoden huhtikuussa vasemmistopuolue Suomen Kansan Demokraattinen Liitto järjesti oman juhlansa Uuden Kalevalan satavuotispäivän kunniaksi.

Uuden Kalevalan 100-vuotisjuhlanäyttelyn Kalevalan maa ja kansa avajaiset Taidehallissa. Vasemmalla Aune Lindström, oikealla A. O. Väisänen ja hänen edessään kuvanveistäjä Eemil Halonen.

Uuden Kalevalan 100-vuotisjuhlanäyttelyn Kalevalan maa ja kansa avajaiset Taidehallissa. Vasemmalla Aune Lindström, oikealla A. O. Väisänen ja hänen edessään kuvanveistäjä Eemil Halonen.

Kalevalaseura järjesti vuosina 1965–1975 erilaisia kulttuuripoliittisia teemaviikkoja Kalevalan päivän aikaan. Suurimuotoisimmat juhlat sitten vuoden 1935 olivat Kalevalan 150-vuotisjuhlallisuudet, jotka kestivät koko vuoden 1985. Opetusministeriö asetti juhlavuoden suunnittelua ja toteuttamista varten juhlavuoden toimikunnan. Käytännön järjestelyistä vastasivat SKS:n kansanrunousarkisto ja Kalevalaseura. Tapahtumia oli Suomessa kaiken kaikkiaan noin 500, ulkomailla noin 250. Valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin 28. helmikuuta Helsingissä Finlandia-talolla.

Juhlavuoden Soutajat-tunnuksen suunnitteli Kyösti Varis.

Juhlavuoden Soutajat-tunnuksen suunnitteli Kyösti Varis.

Uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1999 juhlinta ulotettiin entistä enemmän ympäri maapalloa. Tapahtumia oli Suomessa yli 700 ja muulla maailmassa 42. Juhlavuoden teema oli ”Koko maailman Kalevala”. Käytännön järjestelyt hoidettiin Kalevalaisten Naisten Liitosta.

Vuonna 2009 vietettiin Uuden Kalevalan 160-vuotisjuhlavuotta. Merkkivuosi oli näkyvillä etenkin Kalevalaseuran toiminnassa Taiteilijoiden Kalevala 2009 -hankkeen ansiosta. Mukana hankkeessa oli kymmenen suomalaista nykysäveltäjää ja kuvataiteilijaa, joista jokainen esitti musiikillisen tai kuvallisen tulkintansa valitsemistaan Kalevalan runoista. Kaikki teokset olivat osa Ateneumin taidemuseossa järjestettyä Kalevala-aiheisen taiteen suurnäyttelyä. Se oli laajin Kalevala-taiteen katselmus moniin vuosikymmeniin: esillä oli lähes 200 teosta kuudeltakymmeneltä taiteilijalta 1850-luvulta nykypäivään. Näyttelyyn tutustui 150 000 kävijää.

Taiteilijoiden Kalevala -juhla Ateneumissa 28.2.2009.

Taiteilijoiden Kalevala -juhla Ateneumissa 28.2.2009.

Taiteilijoiden Kalevala -hanke todettiin onnistuneeksi ja ainutlaatuiseksi sekä suomalaisen taiteen että Kalevalan kulttuurihistoriassa. Osana Ateneumin näyttelyä siitä sukeutui Kalevalan 160-vuotisjuhlavuoden merkittävin hanke. Kalevalan päiväksi ilmestyi Ulla Pielan toimittamana teos Taiteilijoiden Kalevala (SKS).

Lue lisää
Taiteilijoiden Kalevala 2009

Vuonna 2010 vietettiin Vanhan Kalevalan 175-vuotisjuhlavuotta. Kalevalaseura vastasi juhlavuoden organisoinnista yhteistyössä juhlavuoden toimikunnan kanssa. Juhlavuoden teemana oli ”Mieleni Kalevala”. Sen tarkoituksena oli innostaa suomalaisia lukemaan Kalevalaa ja esittämään siitä myös omia tulkintoja. Teeman avulla haluttiin tavoittaa etenkin nuoria: innostaa heitä tarttumaan eepokseen sekä houkutella nuorten parissa työskenteleviä tahoja tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia Kalevala-tulkintojen toteuttamiseen. Juhlavuoden tapahtumatarjonta oli varsin monipuolista ja runsasta, vaikka edellisenä vuonna olikin vietetty Uuden Kalevalan juhlavuotta. Juhlavuoden visuaalisen tunnuksen ”Kalevala palaa” suunnitteli graafikko Markus Itkonen.

Lue lisää
Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoden tunnus ”Kalevala palaa”