Kalevalan käännökset

Kalevalasta on tullut osa maailmankirjallisuutta: eepos on käännetty ja julkaistu 57 kielelle. Runomuotoisten käännösten ohella Kalevalasta on tehty proosakäännöksiä, lyhennelmiä ja mukaelmia.

Alle on listattu Kalevalan käännökset. Luettelon pohjana on käytetty Kalevala-käännösten listausta teoksessa Anttonen & Kuusi 1999, 151–164. Vuoden 2012 jälkeen luetteloa päivitetään Kalevalaseurassa.

Kielet on lueteltu aakkosjärjestyksessä, samankieliset käännökset vanhimmasta uusimpaan. Kääntäjän nimen jälkeen on teoksen nimi sulkeissa, jos pääotsikkona on jokin muu kuin Kalevala, sekä kustantajan kotipaikka tai painopaikka ja teoksen sivumäärä. Mikäli ei toisin mainita, käännös on runomuotoinen, tehty suoraan suomesta ja käsittää Kalevalan tekstin kokonaisuudessaan. Samojen käännösten uusintapainoksia ei ole listattu.

Alasaksa
2001 Herbert Strehmel. Hampuri. 323 s.

Arabia
1991 Sahbān Ahmad Mroueh (Al-kalifala). Beirut. 419 s.

Armenia
1972 A. Siras. Jerevan. 332 s. Proosaa.

Bulgaria
1992 Nino Nikolov. Sofia. 604 s.

Englanti
1868 John Addison Porter (Selection from the Kalevala). New York. 148 s. Anton Schiefnerin saksankielisestä Kalevalasta käännetty englanniksi 3. ja 4. runo sekä osia ensimmäisestä ja toisesta.
1888 John Martin Crawford. New York. I–II. XLIX+744 s.
1893 R. Eivind (Finnish Legends for English Children). Lontoo. 214 s. Suorasanaisesti lapsille useimpien Kalevalan runojen sisältö.
1907 W. F. Kirby. Lontoo. I–II. XV1+328+VIII+286 s.
1923 Parker Fillmore (The Wizard of the North). New York. 213 s. Lähinnä Väinämöisestä kertovat runot proosatarinoina.
1925 Hilda Wood (The Three Heroes of Finland and other stories). Manchester. 116 s. Proosakerrontaa nuorisolle.
1935 James Baldwin (The Sampo: A Wonder Tale of the Old North). New York. 368 s. Proosatarinointia Kalevalan tapahtumien pohjalta.
1940 Babette Deutsch (Heroes of the Kalevala). New York. 238 s. Proosaa.
1950 Aili Kolehmainen Johnson. Hancock. 278 s. Proosamuotoinen tiivistelmä.
1963 Francis Peabody Magoun, Jr. Cambridge, Massachusetts. XXIV+410 s. Proosaa.
1966 Keith Bosley (Tales from the Long Lakes). Lontoo. 144 s. Kerrottu omin sanoin nuorisolle, katkelmia runomitalla. Sama teos on julkaistu Yhdysvalloissa nimellä The Devil’s Horse. New York. 1971. IX+148 s.
1969 Francis Peabody Magoun, Jr. (The Old Kalevala and Certain Antecedents). Cambridge, Massachusetts. XIX+312 s. Vanhan Kalevalan ja Alku-Kalevalan proosakäännökset.
1973 Keith Bosley (The Song of Aino). Lontoo. 28 s. 4. runon käännös.
1973 Irma Kaplan (Heroes of Kalevala). Lontoo. 63 s. Proosalyhennelmä.
1977 Ursula Synge. Lontoo. 222 s. Proosakerrontaa.
1985 Keith Bosley (Wanton Loverboy: Kalevala Cantos 11–15). Helsinki. 77 s. Lemminkäis-runojen käännös.
1986 Toni de Gerez (Louhi, Witch of the North Farm: A Story from Finland’s Epic Poem the Kalevala). New York. 32 s. Proosakerrontaa lapsille.
1988 Eino Friberg. Helsinki. 408 s.
1989 Keith Bosley. Oxford. 679 s.
1996 Aaron Shepard (The Maiden of Northland: A Hero Tale from Finland). New York. 40 s. Proosakerrontaa lapsille.
2000 Craig Cormack (Kalevala Revisited). Canberra. 44 s. Satiirinen mukaelma runoista 1–6.

Espanja
1944 Alejandro Casona. Buenos Aires. 156 s. Proosalyhennelmä. Perustuu Charles Guyot’n tekemään ranskankieliseen tiivistelmään (1926) L. A. Léouzon Le Ducin ranskankielisestä proosakäännöksestä (1867).
1953 María Dolores Arroyo. Barcelona. XIV+712 s.
1967 Juan B. Bergua. Madrid. 346 s. Proosaa.
1984 Joaquin Fernández & Ursula Ojanen. Madrid. 636 s.
1995 Carmen Crouzeilles. Buenos Aires. 45 s. Proosamukaelma lapsille.

Esperanto
1964 Joh. Edv. Leppäkoski. Helsinki. 368 s.

Fulani
1983 Alpha A. Diallo. Budapest. 174 s. Sisältää n. 4000 säeparia. Pohjautuu pääosin István Ráczin unkarinnokseen.

Fääri
1964 Jóhannes av Skarði. Aikakauslehti Følvi. 50. runo.
1984–1987 Jóhannes av Skarði. Aikakauslehti Varðim. Runot 1.–14.
1993 Jóhannes av Skarði. Tórshavn. 435 s.

Georgia
1969 M. Mačavarian, Š. Tšantladze & G. Dzneladze. Tbilisi. 726 s.

Heprea
1930 Saul Tschernichowsky. Berlin. 180 s. Lyhennelmä, n. 3750 säettä.
1964 Sarah Tovia. Israel. 218 s. Proosaa ja runokatkelmia. Käännös Janina Porazińskan puolankielisestä Kalevala-mukaelmasta (1958).

Hindi
1990 Vishnu Khare. New Delhi. 766 s. Uusi, alkuperäistä laajempi laitos 1997.

Hollanti
1905 Nellie van Kol. Rotterdam. 140 s. Rafaël Hertzbergin ruotsinkielisen proosamukaelman (1875) pohjalta kerrottu lapsille.
1928 Maya Tamminen (Finsche mythen en legenden). Zutphen. 404 s. Runot 3–5, 22, 42 ja 43 käännetty runomittaisina; muut suurimmaksi osaksi proosaa.
1940 Jan H. Eekhout. Nijkerk. 274 s. Lyhennelmä, n. 12 000 säettä.
1985 Maria Mies le Nobel. Zeist. 331 s.
2002 Lidwien van Greffen. Zeist. 117 s. Lastenversio.

Islanti
1957, 1962 Karl Ísfeld. Reykjavik. I–II. 168+200 s.

Italia
1906 Igino Cocchi. Arezzo. 206 s. Runot 15 ja 16 sekä selostus muiden runojen sisällöstä.
1909 Igino Cocchi. Firenze. I–II. XX+330+VII+308 s.
1910 Paolo Emilio Pavolini. XXIV+367 s. Milano–Palermo–Napoli. Lyhennetty painos Firenze 1935, 264 s.
1912 Francesco Di Silvestri-Falconieri. Lanciano. 388 s. Proosaa.
1941 Elena Primicerio (Finlandia, terra di eroi. Racconti del Kalevala). Firenze. 152 s. Proosaa. Uusi painos 1965 (Il Kalevala, ”Finlandia, terra d’eroi”). 134 s.
1957 Pino Bava. Asti. 186 s. Proosakerrontaa.
1971 Giovanni Radone (Tra gli eroi di Kalevala). Palermo. 222 s. Proosakerrontaa kouluopetukseen.
1980 Liliana Calimeri (Racconti finlandesi). Brescia. 208 s. Ursula Syngen englanninkielisen proosamukaelman Kalevala, Heroic tales from Finland (1977) italiankielinen käännös.
1986 Gabriella Agrati. Milano. 143 s. Suorasanainen lyhennelmä.
2010 Marcello Ganassini (Il grande poema epico finlandese). Roma. 378 s.

Japani
1937 Kakutan Morimoto. Tokyo. 28+628+42 s.
1940 Yasuko Morimoto (Shōnen shōjo yeno monogatari. Karewar monogatari). Tokyo. 304 s. Kalevalan tarinat lapsille kerrottuna.
1961 Tsutomu Kuwaki. (Shōnen shōjo sekai bungaku zenshū 2: 323–422).
1974 Reiko Sakai (Finrando minzoku jojishi). Tokyo. 206 s. Martti Haavion Kalevalan tarinat -kirjan (1966) käännös.
1976 Tamotsu Koizumi. Tokyo. I–II. 480(+8)+497(+7) s.
1985 & 1999 Tamotsu Koizumi (Kalevalan valitut runot: 1. tietäjä Väinämöinen ja Sammon tarina & 2. Lemminkäinen ja Kullervo). Rinnalla suomenkielinen alkuteksti. 137+183 s.

Jiddiš
1954 Hersh Rosenfeld (Folks epos fun di Finen). New York. 192 s. Lyhennelmä, n. 4000 säettä.

Kannada/ tulu
1985 Amrta Sõmeśvara (Phínlamda ãdikãvyo Kãlevãlã: samdhi 11–15, Mõkeda bīre Leminkãye). Udupi. 89 s. Lemminkäis-runot. Käännöksen pohjana Keith Bosleyn Wanton Loverboy (1985).

Karjala/ livvi
2009 Zinaida Dubinina (kieliasiantuntijana Jelena Bogdanova, toimitus Pertti Lampi). Karjalan Kielen Seura. 519 s.

Karjala/ viena
2015 Raisa Remšujeva (Kal’evala vienankarjalakši). Karjalan Sivistysseura. 528 s.

Katalaani
1994 Encarna Sant-Celoni i Verger. València. 169 s. Suorasanainen lyhennelmä koululaisille, sisältää harjoitustehtäviä.
1997 Ramon Garriga-Marquès & Pirkko-Merja Lounavaara. Barcelona. 647 s.

Kiina
1962 Shih Hêng. Shanghai. V+968 s. Perustuu W. F. Kirbyn englanninkielisen käännöksen (1907) vuonna 1956 julkaistuun painokseen. Vuoden 1981 painoksessa kääntäjän nimi muodossa Sun Yong (= Shih Hêng).
2000 Zhang Hua Wen. Nan Jing. 874 s.

Komi
1980, 1984 Adolf Turkin. Vojvyv Kodzuv 6/1980: 40–42 & 2/1984: 36–41. Syktyvkar. Väinämöisen kanteleensoitto ja 10. runo.

Kreikka
1992 Maria Martzoukou. Ateena. 140 s. Runot 1, 7, 10, 18–22, 42–43, muista proosatiivistelmä.

Kroatia
2000 Stjepan A. Szabó. Zagreb. 227 s. Proosalyhennelmä.
2006 Slavko Peleh. Bjelovar. 516 s.

Latina
1986 Tuomo Pekkanen. Helsinki. 365 s.

Latvia
1924 Linards Laicens. Riika. 304 s.

Liettua
1922 A. Sabaliauskas. Kaunas. 424 s.
1972 Justinas Marcinkevičius. Vilna. 370 s.

Makedonia
1998 Vesna Acevska. Skopje. 441 s. Käännetty venäjästä.

Meänkieli
2007 Bengt Pohjanen (”Jokos lorut lapoit lophuun”: neljä laulua Kalevalasta meänkielelä). Överkalix. 117 s.
2009 Bengt Pohjanen (”Käki kukku mulle ennen”: Laulut 5–8 Kalevalasta meänkielelä). Överkalix. 83 s.

Moldova
1961 P. Starostin. Kišinau. 238 s. Proosaa ja runokatkelmia. Käännös A. Ljubarskajan lapsia varten laatimasta venäjänkielisestä Kalevalan mukaelmasta (1953).
1985 P. Starostin. Kišinau. 296 s. Valikoima Kalevalan runoja.

Norja
1967 Albert Lange Fliflet. Oslo. 400 s. Sisältää 20 352 säettä, jätetty pois 2443 säettä.
2006 Mikael Holmberg (Kampen om Sampo: historier fra Kalevala). Oslo. 120 s. Proosamukaelma.

Orija
2001 Mahendra Kumar Mishra. Dagarpara, Cuttack. 36 s. Proosalyhennelmä.

Persia
1999 Mersedeh Khadivar Mohseni & Mahmoud Amir Yar Ahmadi. Teheran. 397 s.

Portugali
2007 Orlando Moreira. Lissabon. 386 s. Käännetty englannista.
2013 Ana Soares & Merja de Mattos-Pareira. Portugal. 608 s.

Puola
1869 Seweryna Duchińską. Varsova.
1882 Józef Tretiak.
1958 Janina Porazińska. Varsova. 300 s. Proosaa ja runokatkelmia lapsille.
1965–1969 Józef Ozga Michalski & Karol Laszecki. Radar XIX:11–XXIII:12.
1974 Józef Ozga Michalski & Karol Laszecki. Toruń. 762 s.
1998 Jerzy Litwiniuk. Varsova. 671 s.

Ranska
1845 L. A. Léouzon Le Duc (La Finlande. Son histoire primitive, sa Mythologie, sa Poésie épique avec la traduction complète de sa grande épopée). Pariisi. I–II. XCCCVIII+262+444 s. Vanhan Kalevalan proosakäännös.
1867 L. A. Léouzon Le Duc. Pariisi. XLVII+508 s. Uuden Kalevalan proosakäännös.
1926 Charles Guyot. Pariisi. 248 s. Tiivistelmä L. A. Léouzon Le Ducin ranskankielisestä proosakäännöksestä (1867).
1927 Jean-Louis Perret. Pariisi. 176 s. Proosalyhennelmä, n. 8000 säettä F. A. Hästeskon toimittamasta lyhennetystä Kalevalasta (1925).
1930 Jean-Louis Perret. Pariisi. 686 s.
1944 Edmée Arma (Sept contes finnois tirés du Kalevala). Pariisi. 32 s. Proosakerrontaa lapsille.
1961 Madeleine Gilard. Pariisi. 168 s. Proosakerrontaa lapsille.
1967 Anne-Marie Cabrini. Italia. 134s. Elena Primicerion italiankielisen Kalevala-mukaelman (1941) ranskankielinen käännös.
1991 Gabriel Rebourcet. Pariisi. 437+468 s.
1994 Dominique Wanin (Louhi, la sorciére du Nord: un conte du poéme épique finlandais le Kalevala). Pariisi. 32 s. Toni de Gerez’n teoksen Louhi, Witch of the North Farm (1994) käännös.
2000–2001 Christian Lavarenne (Le grand Kalevala de Leppäkoski). 242+190 s. Leppäkosken esperanto-käännöksen (1964) ranskannos. 2 osaa. Moniste.

Romania
1942 Barbu B. Brezianu. Bukarest. XIX+378 s. Proosakäännös.
1959 Julian Vesper. Bukarest. XXXIX+842 s. Sisältää n. 25 000 säettä. I–II. XXV+355+405 s.
1965 Barbu B. Brezianu. Bukarest. 60 s. Lapsille tarkoitettu lyhennelmä.

Ruotsi
1841 M. A. Castrén. Helsinki. I–II. XXXIV+197+216 s. Vanhan Kalevalan käännös.
1850 Carl Gustav Borg. Suomi 1850. Kullervo-runot 31–36. Sama eripainoksena 1851. Helsinki. 68 s.
1852 Carl Gustav Borg (Lemminkäinen). Helsinki. 180 s. Runot 11–15 ja 26–30.
1857 Karl Collan (Ilmarinens Bröllop, Episod ur Kalevala). Suomi 16: 85–214.
1864–1868 Karl Collan. Helsinki. I–II. 435+391 s.
1875 Rafaël Hertzberg (Kalevala berättad för ungdom). Helsinki. 114 s. Kalevalan tapahtumat nuorisolle lyhyesti, välillä runomittaisia katkelmia. Sama suomeksi 1875.
1884 Rafaël Hertzberg. Helsinki. 304 s. Runomittainen käännös.
1902 Elsa Dahlström. Stockholm. 104 s. Proosakerrontaa nuorisolle.
1944 Olav Homén. Åbo. XVI+388 s. Lyhennelmä, 10 398 säettä.
1944 Vilhelm Zilliacus. Stockholm. 96 s. Proosaa ja runomittaisia katkelmia. Pohjautuu Karl Collanin ruotsinkielisen käännöksen toiseen painokseen (1922.)
1948 Björn Collinder. Stockholm. 386 s. Eri tavoin lyhennetyt painokset 1950 (Helsinki) ja 1960 (Uddevalla).
1985 Eli Margareta Wärnhjelm. Esbo. 88 s. Kerrottu lapsille. Perustuu Karl Collanin käännökseen.
1999 Lars Huldén & Mats Huldén. Stockholm. 380 s.
1999 Anders Larsson (Kalevala för lata). Helsingfors. 89 s. Runomuotoinen lyhennelmä.

Saksa
1852 Anton Schiefner. Helsinki. XVI+300 s.
1885, 1886 Hermann Paul. Helsinki. I–II. XVI+428+XI+394 s.
1891 Fr. Spengler (Die Kalewainen in Pochjola. Finnische Mythe in 4 Bildern). Stuttgart. XI+502 s. Neljä Kalevalan kohtausta vapaasti kerrottuna: 1) Kosinta. 2) Sampo. 3) Lemminkäisen herättäminen kuolleista. 4) Taistelu onnesta.
1914 Martin Buber. München. VIII+482 s. Anton Schiefnerin käännöksen (1852) pohjalta.
1921 Martin Buber. München. XX+356 s. Anton Schiefnerin saksankielisen käännöksen (1852) pohjalta, muutoksia enemmän kuin vuoden 1914 laitoksessa.
1936 Arthur Luther. Leipzig. 216 s. Pääosin proosaa.
1936 Else Steup & Karl Hobrecker. Stuttgart. 124 s. Proosakerrontaa nuorisolle Hermann Paulin saksankielisen käännöksen (1885–1886) pohjalta.
1940 Karl Meuli (Die Schönsten Lieder des Kalewala). Basel. 118 s. Lyhennelmät runoista 14, 17, 32, 40–43 ja 50.
1948 Dagmar Welding. Stuttgart. 692 s. Anton Schiefnerin käännöksen (1852) pohjalta.
1959 Heinz Goldberg. Leipzig. 212 s. Pääosin proosaa.
1964 Gisbert Jänicke (Die Geschichte von Kullerwo). Frankfurt am Main. 88 s. Kullervo-runojen käännös.
1967 Lore & Hans Fromm. München. 386(+8) s. Rinnakkaisjulkaisu: Kalevala. Kommentar von Hans Fromm. München. 1967. 345 s.
1968 Wolfgang Steinitz. Rostock. 408 s. Lyhennelmä, 12 438 säettä. Pohjautuu Anton Schiefnerin (1852) ja Martin Buberin (1921) saksankielisiin käännöksiin.
1968 István Rácz. Olten. 56 s. Liitteenä äänilevy. Otteita Kalevalan runoista.
1978 Inge Ott. Rastatt. 288 s. Pääosin proosaa Lore ja Hans Frommin saksankielisen käännöksen (1967) pohjalta.
1985 Wolfgang Steinitz (Sampo und Kullervo). Rostock. 156 s. Lyhennelmä. Pohjautuu Anton Schiefnerin (1852) ja Martin Buberin (1921) käännöksiin.
1987 Anton Schiefner (Kalevala. 41. Gesang). Koblenz. 15 s. Runo 41 erillisjulkaisuna.
1987 Anton Schiefner (Kalevala. 45. Gesang). Koblenz. 15+4 s. Runo 45 erillisjulkaisuna.
2004 Gisbert Jänicke.
2014 Tilman Spreckelsen. Kalevala. Eine Sage aus dem Norden. Nacherzählt von Tilman Spreckelsen mit illustrationen von Kat Menschik. Galiani Berlin. 194 s. Proosakerrontaa ja tarinoita Elias Lönnrotista.

Serbia/ serbokroatia
1935, 1939 Ivan Sajković. Helsinki. I–II. XVI+158+134 s.
1954 Ivan Sajković. Sarajevo. 146 s. Sama käännös latinalaisin kirjaimin.

Slovakki
1962 Marianna Prídavková-Mináriková & Miroslav Válek. Bratislava. 215 (+9) s. Proosaa ja runokatkelmia. Käännös Janina Porazińskan puolankielisestä Kalevala-mukaelmasta (1958).
1986 Marek Světlik ja Jan Petr Velkoborský. Bratislava. 447 s.

Sloveeni
1961 Matej Rode & Severin Šali. Ljubljana. 184 s. Proosaa ja runokatkelmia. Käännös A. Ljubarskajan lapsia varten laatimasta venäjänkielisestä Kalevalan mukaelmasta (1953).
1991 Jelka Ovaska Novak. Ljubljana. 181 s. Valikoima, osittain proosaa.
1997 Jelka Ovaska Novak & Bogdan Novak. Ljubljana. 345 s.

Swahili
1992 Jan Knappert (Utenzi wa Kalevala). Dar es Salaam. 223 s. Valikoima Kalevalan runoja.

Tamili
1994 Ramalingam Sivalingam. Hong Kong. xxxviii+426 s.
1999 Ramalingam Sivalingam (Urainadaiyil). Tamilnadu. 352 s. Proosakäännös.

Tanska
1902 F. Ohrt (De seks første sange af Kalevala). København. 108 s. Runot 1–6.
1907 F. Ohrt. København. 275 s. Lyhennelmä, n. 10 000 säettä.
1908 Eva Moltesen (Fra Kalevalas lunde). København. 169 s. Proosaa.
1988 Søren Sørensen (Himmelsmeden, gendigtet efter Kalevala). København. 95 s. Proosamukaelma.
1994 Hilkka & Bent Søndergaard. København. 275 s.

Tšekki
1894–1895 Josef Holeček. Praha. I–VI. XI+942 s.
1908 Bořvoj Prusík. Praha. VIII+156 s. E. Granströmin venäjänkielisen proosamukaelman (1881) käännös.
1946 Bohuslav Čepelák (Severské báje a pověsti). Brno. 238 s. Proosaa.
1962 Vladislav Stanovský (O třech bratřích z Kalevaly a kouzelném mlýnku Sampo). Praha. 108 (+26) s. Proosaa, runomittaisia otteita.

Tulu
ks. kannada

Turkki
1965–1966 Lâle & Muammer Obuz. Ankara. I–II. XXIV+332+X+346 s.
1982 Lâle & Muammer Obuz. Ankara. VII+288 s. Runokatkelmia sisältävä proosalyhennelmä.

Udmurtti
2001 Anatoli Uvarov. Iževsk. 159 s. Runomuotoinen lyhennelmä.

Ukraina
1901 E. Timčenko. Lvov. 357(+11) s.

Unkari
1871 Ferdinánd Barna. Budapest. XV+336 s.
1901 Béla Vikár (A Kalevalából). Budapest. 79 s. Lemminkäis-runot 11–15.
1908 Béla Vikár (Kullervó énekei). Budapest. 144 s. Kullervo-runot 31–36.
1909 Béla Vikár. Budapest. XVI+354 s.
1950 Béla Vikár. Budapest. XLIV+228 s. O. V. Kuusisen toimittama valikoima Kalevalan runoutta (1949).
1969 Kálmán Nagy (Kalevala földjén). Bukarest. 102 s. Runot 1, 3, 13, 19, 22 ja 43.
1972 Kálmán Nagy. Bukarest. 558 s.
1974 István Rácz (Kullervo). Helsinki. 80 s. Kullervo-runot 31–36.
1976 István Rácz. Helsinki. 408 s. Moniste. (Painettu 1980. Budapest. 410 s.)
1985 Akos Koczogh (A Csodamalon: mesék a Kalevalából). Budapest. 54+6 s. Lyhennelmä, perustuu István Ráczin käännökseen.
1985 Antal Reguly (Régi Kalevala). Kecskemét. 54 s. Vanhan Kalevalan runot 1–3 ja 29.
1987 Imre Szente. München. 377 s.
1997 István Rácz. Budapest. 208 s. Martti Haavion Pienois-Kalevalan (1938) käännös.
2001 Imre Szente. Szombathely. 362 s. Proosakäännös.
2002 Antal Reguly, Ferdinánd Barna, Pál Hunfalvy, István Fábián, Béla Vikar, Géza Képes, Kálmán Nagy, István Racz, Imre Szente, Domokos Varga. Szentendre. 10 käännöstä Kalevalan 1. runosta (Antal Reguly Vanhan Kalevalan 1. runosta).

Urdu
2012 Arshad Farooq. Pakistan.

Valkovenäjä
1956 M. Mašapa. Proosaa ja runokatkelmia. Käännös A. Ljubarskajan lapsia varten laatimasta venäjänkielisestä Kalevalan mukaelmasta (1953).
2015 Yakub Lapatka. Minsk. 625 s.

Venäjä
1847 August Mauritz Öhman (Glavnyja čerty iz drevnej finskoj epopei Kálevaly). Helsinki. IX+94 s. Suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä, muutamia runomittaisia näytteitä suomeksi ja venäjäksi.
1880 Samuel Wilhelm Hellgren (Pesni o Kullerve). Moskova. IV+72 s.
1881 Samuel Wilhelm Hellgren (Pesni pro Aino). Helsinki. 32 s.
1881 E. Granström. Pietari. VII+242 s. Suorasanainen selostus Kalevalan juonesta.
1885 Samuel Wilhelm Hellgren (Tri pervyja pesni). Helsinki. 56 s. Runot 1–3.
1888 L. P. Belskij. Pietari. 616 s.
1889 N. A. Borisov & Viktor Ostrogorskij. Pietari. 120 s. Proosakerrontaa nuorisolle, runomittaiset otteet Ostrogorskij’n kääntämiä.
1953 A. Ljubarskaja. Petroskoi. 190 s. Kalevalan tapahtumat kerrottu suorasanaisesti lapsille. Runokatkelmat L. P. Belskij’n käännöksestä (1888).
1970 N. Laine & M. Tarasov & A. Titov & A. Hurmevaara. Petroskoi. XLIII+330 s. O. V. Kuusisen laatima valikoima Kalevalan runoutta (1949).
1985 Armas Mishin (Sampo: iz ”Kalevaly”). Petroskoi. 125+16 s. Kalevalan Sampo-jaksosta lasten versio. Rinnalla suomenkielinen alkuteksti.
1992 L. P. Belskij & W. F. Kirby. Pietari. 270 s. Runot 4, 6, 7, 16, 18, 27, 31–33, 37, 39 ja 45. Teksti suomeksi, venäjäksi (Belskij) ja englanniksi (Kirby).
1998 Eino Kiuru & Armas Mishin. Petroskoi. 583 s. Rinnalla alkuteksti.
2004 Eino Kiuru & Armas Mishin (Runokokous Väinämöisestä). Kuhmo–Petroskoi. 263 s. Alku-Kalevalan käännös, rinnalla alkuteksti.
2005 Pavel Krusanov. Moskova–Pietari. 267 s. Proosaa.
2006 Eino Kiuru & Armas Mishin (Kalevala 1835). Kuhmo–Petroskoi. 263 s. Vanhan Kalevalan käännös, rinnalla alkuteksti.
2006 Eino Kiuru & Armas Mishin (Kalevala 1862). Kuhmo–Petroskoi. 299 s. Lönnrotin Kalevala-lyhennelmän (1862) käännös, rinnalla alkuteksti.
2007 Eino Kiuru & Armas Mishin (Sikermä-Kalevala. Lemminkäinen, Väinämöinen, Naimakansan virsiä). Petroskoi. 126 s. Rinnalla alkuteksti.

Vepsä
2003 Nina Zaiceva (Kalevala lapsile i norištole). Petroskoi. 163 s. Runomuotoinen lyhennelmä Kiurun & Mishinin venäjännöksen pohjalta.

Vietnam
1986 Cao Xuân Nghiêp. Ho Chi Minh. 254 s. Proosalyhennelmä, runokatkelmia.
1991 Hoàng Thái Anh (Truyện dân gian Phần lan). Hà Nôi. 133 s. Suorasanainen lyhennelmä, alkuteos Elena Primicerion Finlandia, terra di eroi – racconti di Kaleva (1941).
1994 Bùi Viêt Hoa. Hà Nôi. 830 s.
1999 Bùi Viêt Hoa (Cối xay thần xam pô). Hà Nôi. 80 s. Kuvakirja lapsille.

Viro
1883 M. J. Eisen (Wäike Kalewala). Tartu. 115 s. Kalevalan tapahtumat lyhyesti kerrottuna.
1891, 1898 M. J. Eisen. Tartto. I–II. 364+334 s.
1939 August Annist. Tartto. 268 s.
1959 August Annist. Tallinna. 384 s.
1981 Asta Põldmäe (Kalevala lood). Tallinna. 76 s. Martti Haavion Kalevalan tarinat -teoksen (1966) käännös.