Vuosikirjasta 2017

Näkyväksi sepitetty maa »

Kalevalaseuran vuosikirja 96.

Näkyväksi sepitetty maa
Kalevalaseuran vuosikirja 96

Toim. Mari Mäkiranta, Ulla Piela ja Eija Timonen
Kannen kuva Laura Böök

 

Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme. Nämä katsomisen tavat ja kuvakulmat ovat näkyneet monella tavalla suomalaisten taiteilijoiden, arkkitehtien, visuaalisten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnoissa.

Suomalaisessa nykykulttuurissa on kuitenkin tarve ja mahdollisuus tuottaa suomalaisuuteen myös traditiosta… Lue lisää »

Historia

Ensimmäinen Kalevalaseuran vuosikirja ilmestyi Kalevalan päiväksi 1921. Kirjan ulkoasun suunnitteli seuran varapuheenjohtaja Akseli Gallen-Kallela. Tuolloin vuosikirjan kustansi Otava, vuosina 1922–1978 kustantajana oli WSOY, ja vuodesta 1979 alkaen kustantajana on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vuosikirja on tarjonnut monelle nuorelle tutkijalle ensimmäisen mahdollisuuden tieteellisen artikkelin julkaisemiseen. Useat varttuneet tutkijat ovat julkaisseet osia tai ensimmäisiä luonnoksia myöhemmin ilmestyneistä laajoista tutkimuksistaan. Pääosa vuosikirjan artikkeleista on kuitenkin ainutkertaista primaaritutkimusta.

Kalevalan ja kansanrunouden tutkimus on ollut keskeisellä sijalla vuosikirjassa, mutta myös kansatiede, kielitiede, kirjallisuuden tutkimus, arkeologia ja uskontotiede ovat saaneet sijansa. Varsin pitkään vuosikirjat koostuivat eri alojen tutkijoiden vapaavalintaisista artikkeleista. 1970-luvun alussa alettiin vuosikirjoja rakentaa teemojen varaan. Ensimmäisen teemakirjan aiheena oli Lappi, ja sitä ovat seuranneet muun muassa nimiperinne, juhlaperinne, Karjala, talonpoikaisrunoilijat, pelit ja leikit, ulkosuomalaiset, kansanparannus, metsä, suomalaisuus, pyhän käsite perinteessä sekä Lönnrot ja Kalevala.

Vuosikirjoja myydään Tiedekirjan myymälässä Helsingissä osoitteessa Snellmaninkatu 13 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkokaupassa sekä muun muassa Akateemisessa Kirjakaupassa ja Suomalaisessa Kirjakaupassa.

TSV:n vertaisarviointitunnus

Kalevalaseuran vuosikirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama tieteellinen sarja. SKS:n tieteellisille sarjoille on myönnetty oikeus käyttää Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) tunnusta vertaisarvioidulle tiedekirjalle. Tunnuksen haltijana TSV antaa käyttöoikeuden kaikille tiedekustantajille, jotka sitoutuvat noudattamaan TSV:n asettamia ehtoja tunnuksen käytölle sekä edistämään omassa toiminnassaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita. Kalevalaseura otti tunnuksen käyttöön vuosikirjassaan vuonna 2015.

Lisätietoja tunnuksesta ja sen edellytyksistä löytyy TSV:n internetsivuilta. Käyttöönoton tavoitteena on yhdenmukaistaa kotimaisen tiedekustantamisen vertaisarviointikäytäntöjä parhaiden kansainvälisten ja tutkimuseettisesti kestävien standardien pohjalta sekä edistää tieteellisen laadunarvioinnin läpinäkyvyyttä. Tunnus myös helpottaa vertaisarvioitujen julkaisujen tunnistamista.