Vuosikirja 2010

Kalevalamittaisen runon tulkintoja

Kalevalaseuran vuosikirja 89.

Toim. Seppo Knuuttila, Ulla Piela ja Lotte Tarkka.
SKS, Helsinki 2010.

Kannen kuva: Risto Suomi, Kullervon kirous ja sotaanlähtö, 2008. Kuvataiteen keskusarkisto.
Kannen suunnittelu: Markus Itkonen

Miten nykytutkijat tulkitsevat kalevalamittaista runoa? Mitä runot ilmaisevat arkeologeille, folkloristeille, kirjallisuuden- ja musiikintutkijoille, mitä muusikoille ja muille taiteilijoille? Hengittääkö vanha tutkimustraditio vielä tämän päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa kalevalamittaisen runon tulkintoja tarkastellaan monen tutkimusotteen näkökulmasta.

Kirjan artikkelit osallistuvat pitkään keskusteluun ”suomalaisista runoistamme”, teoreettisista lähtökohdista, tutkimusmenetelmistä ja niiden sovelluksista. Lukija voi seurata myös tutkimusprosessin käytäntöä: miten teoreettinen ja menetelmällinen idea kohtaa aineiston, miten runoanalyysia tehdään, perustellaan ja esitetään? Lähtökohtana artikkeleissa on yksi teksti, runolaji, laulaja tai teema, runolaulukulttuurin ominaispiirre, runoperinteen pitkä kesto tai hetken improvisaatio. Mukana on Vuokkiniemessä Vienan Karjalassa eläneen Santra Remsujevan (1914–2010) cd-tallenne Santra Remsujeva runolaulajana.

Sisällys

Seppo Knuuttila, Ulla Piela ja Lotte Tarkka
Nykynäkökulmia kalevalamittaisen runon tutkimukseen

RUNON TEORIA, TEKSTIN KÄYTÄNTÖ

Lotte Tarkka
Lajisiirtymiä kalevalamittaisessa runossa – Kuivajärven Moarien tapaus

Jukka Saarinen
Miten Arhippa lauloi?
Tutkimus Arhippa Perttusen runosta Laivaretki ja kantele

Satu Apo
Ontrei Malinen ja Elias Lönnrot sammon ryöstön kertojina

Niina Hämäläinen
Lyriikan somuus
Lönnrotin tekstuaalisista strategioista Kalevalassa

Frog
Multiformit kalevalamittaisessa epiikassa

Unto Salo
Raudan synty

TULKINNALLISIA KERROSTUMIA

Antti Lahelma
Äänisen kalliopiirrokset ja kalevalamittainen runous

Liisa Kaski
Kettu itki poikiansa. Muuan runo ja sen tutkimusprosessi

Tarja Kupiainen
Vellamon neito ja naisellinen halu

Tiina Seppä
Keskusteluja menneen kanssa
Koetut ja jaetut tunteet kansanrunoissa

Timo Muhonen
Kiviröykkiöt parannusperinteen näkökulmasta

Maarit Viljakainen
”Nygön täh tarvittas…” Ongelmia ja ongelmanratkaisuja rajakarjalaisissa parannusloitsuissa

ESITETTY, TUOTETTU, LAULETTU RUNO

Anneli Asplund
Ruvetkasme, rohjetkasme, älkäs ääntämme hävetkö!
Runolaulun uuden tulemisen historiaa

Venla Sykäri
Improvisaatio ja runon tuottamisen tulkinnat

Kati Kallio
Tehkää yksi ympärikko

Markku Nieminen
Runo lauluna laikahtaa
Santra Remsujeva runolaulajana

Outi Pulkkinen
Kaksitoista runolaulumatkaa

Heidi Haapoja
Yön tyttö hämärän neito – runolaulu kohtaa nykykansanmusiikin

Pekka Huttu-Hiltunen
Runolaulu, ikivanha laulutapa

KALEVALASTA SANOIN JA KUVIN

Kari Sallamaa
Rauta-aika ja kylmät myllyt. Kalevala sanataiteessa vuosina 1927–2007

Anna Lindfors
Kalevalan neljä kuvittajaa

Seppo Knuuttila
Myytit, mielikuvat ja Taiteilijoiden Kalevala

Kirjoittajat

Kalevalaseura-säätiön toimintakertomus 2009