Suomalaisilla on Kalevalasta useita vääriä käsityksiä. Vaikka tiedämme, että Kalevalassa on yhtä ja toista Lönnrotin omaa, uskomme silti, että se kertoo tosiasioista, todella eläneistä ihmisistä ja sattuneista tapauksista. Kalevalaan ja kansanrunoihin liittyvästä pitkästä tutkimuksesta huolimatta suomalaisten usko muinaiseen historialliseen Kalevalaan on niin vankka, että sitä on pidetty yhtenä suomalaisen identiteetin kulmakivistä.

Tieteiden yössä katsomme totuutta silmiin. Asiantuntijat kertovat, minkälaisista runoista ja miten Elias Lönnrot koosti Kalevalan vuosina 1835 ja 1849. Lisäksi tilaisuudessa avataan kansanrunoudentutkimuksen nykyisiä näkökulmia. Esimerkkinä on Kalevalan Aino-runo ja sen digitaalinen kriittinen editio. Lähivuosina Kalevalan lähderunoihin sekä Lönnrotin valintoihin Kalevalan koostamisessa voi perehtyä entistä helpommin, kun koko Kalevalan kriittinen digitaalinen editio valmistuu.

Tilaisuuden järjestävät Kalevalaseura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ohjelma

FT, toiminnanjohtaja Ulla Piela, Kalevalaseura: Väärinkäsityksiä Kalevalasta

Professori Lotte Tarkka, Helsingin yliopisto: Runoista runokulttuureihin – Mikä kalevalamittaisissa runoissa kiinnostaa?

FT, tutkija Niina Hämäläinen, SKS: Anni tytin metamorfoosi – mitä tutkimus on saanut selville Aino-runosta?

FT, MuM, post doc -tutkija Heidi Haapoja-Mäkelä, Helsingin yliopisto: Ovatko Kalevalan runot suomenkielisiä?  – Lönnrot ja kieli-ideologiat

Keskustelu