Post doc -apuraha Joonas Aholalle neuvostokalevalaisen runouden tutkimukseen

Kalevalaseuran hallitus päätti kokouksessaan 10.6.2019 myöntää post doc -apurahan filosofian tohtori Joonas Aholalle. Hänen tutkimuksensa otsikko on ”Neuvostokalevalainen runous: Rahvaanrunon muoto, sisältö ja merkitys Stalinin ajan Neuvosto-Karjalassa”.

Ahola kuvaa tutkimuksensa lähtökohtia seuraavasti:

Tutkimus käsittelee neuvostokarjalaista 1930–1950-luvuilla tallennettua kalevalamittaista rahvaanrunoutta, ”neuvostokalevalaista” runoa, joka kuvaa neuvostoyhteiskuntaa johtajineen ja teknologisine saavutuksineen ja heijastaa Stalinin valtakaudelle tyypillistä ideologista eetosta. Tästä runoudesta suuri osa sepitettiin kalevalamitassa tai sitä noudatellen. Aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia vanhakantaisen tradition soveltamista uusiin käyttöyhteyksiin ja tradition sopeutumista ja sopeutumattomuutta muuttuviin kielellisiin ympäristöihin ja elinympäristöihin.

Ristiriita ikivanhan runomitan ja sosialistista ideologiaa korostavan neuvostodiskurssin välillä on silmiinpistävä. Neuvostokalevalainen ilmaisu heijastaa kuitenkin aikansa ihmisten ristiriitojen leimaamaa todellisuutta ja todellisuuskäsitystä, vaikka se nykynäkökulmasta saattaa vaikuttaa keinotekoiselta, teeskentelevältä ja jopa absurdilta:

Hyvä on elyä kolhooseissa
Neuvostomaassa mahtavassa.
Passipo viisahalla Vissarionovicalla
Miä armahalla Stalinalla
Kaiken hyvän ohjauksesta.

Jouki Hämäläinen, Uhtua 1949.

Tutkimushanke pureutuu haastaviin kulttuuriperinnön, perinteen ja perinteenmukaisuuden käsitteisiin lähtökohdiltaan ja alkuperäisissä käyttöyhteyksissään provokatiivisen aineiston kautta. Neuvostokalevalaista runoa on tutkimuksessa vältelty, vaikka se liittyy suoraan suomalaiseen kulttuuriseen ja kielelliseen lähipiiriin ja on ollut omana aikanaan osa elävää kielellistä traditiokenttää. Aineisto on kansallisuuksien, kielten ja poliittisten ideologioiden risteys- ja törmäyskohdassa, ja siksi sen taustojen valaiseminen edistää ryhmien keskinäistä kulttuurihistoriallista ymmärrystä.

Kalevalaseuran hallitus piti tutkimussuunnitelmaa rohkeana uutena avauksena kalevalamittaisen runouden tutkimukseen ja oli myös vakuuttunut tutkimuksen teoreettisesta ja metodologisesta kestävyydestä.

Folkloristi Joonas Ahola on väitellyt Helsingin yliopistossa vuonna 2014 (Understanding Outlawry in Medieval Iceland). Hänen toimintakenttänsä on ulottunut rahtilaivoilta Kuhmon Kalevalakylän ja Bengtskärin majakan kautta koulumaailmaan ja yliopistojen tutkijayhteisöihin.