artikkelikuva

Joulupukki ja kärpässieni – vaihtoehtoista mytologiaa

Kaarina Koski

 

Joulun lähestyessä voimme valmistautua pohtimaan sen sanomaa ja merkitystä. Perusteita oikealle tavalle juhlia joulua etsitään sen historiasta ja alkuperästä, sillä joulun mielekkyyttä lisää se, että sillä on hyväksyttävä tarina ja syy. Suomalaista joulunodotusta ryydittääkin jokavuotinen keskustelu siitä, onko joulu kristillinen vai pohjimmiltaan pakanallinen juhla.

Yhdysvalloissa joulun kristilliset merkitykset ja joulupukin nimeäminen pyhäksi Nikolaukseksi on 2010-luvulla haastettu uudenlaisella joulun tarinalla. Sanomalehdissä ja blogeissa, radiossa ja YouTube-kanavilla kiertää monenlaisina versioina tieteellisin lähdeviittein varustettu teoria, että joulupukin hahmo perustuu tosiasiassa kärpässieniä nauttivaan shamaaniin. Teoria selittää angloamerikkalaista mielikuvaa joulupukin lentävistä poroista kärpässienen aiheuttamilla hallusinaatioilla ja laajenee selittämään myös lahjojen jakamista ja joulukuusta.

Kärpässieniteorian rakentuminen ja käyttö ovat folkloristille kiinnostavaa seurattavaa. Se on myytti, joka määrittelee joulua suhteessa myyttiseksi alkuajaksi hahmottuvaan arktisen shamanismin traditioon ja jättää sen yhteydet nykyjouluun epäselviksi ja symbolisiksi. Nykyaikana elävät myytit nimittävät itseään teorioiksi. Myytiksi nimeäminen merkitsisi teorian kumoamista, veisi siltä uskottavuuden ja näin ollen tekisi sen käyttökelvottomaksi myös myyttinä. Niinpä kutsun tätä joulun tarinaa teoriaksi.

Shamaani tulee savupiipusta

Teorian perustana ovat joulupukin asun ja kärpässienen punavalkoinen väri sekä kärpässieniaiheen yleisyys etenkin skandinaavisissa joulukorteissa ja kuusenkoristeissa. Lisäksi kerrotaan, että siperialaiset tai saamelaiset shamaanit ovat jakaneet kuivattua kärpässientä lahjoina talvipäivänseisauksen aikaan. Koska kodan tai jurtan oviaukko on talvella lumen saartama, he tulevat sisään katossa olevasta aukosta – kuin savupiipusta. Oletuksena on siis todellakin vain angloamerikkalainen, savupiipusta kulkeva joulupukki.

Joulukuusi ja punavalkoisten pakettien asettelu sen ympärille ovat toisinto puiden ympärillä kasvavista sienistä, ja joulukoristeet muistuttavat kärpässienten kuivaamisesta puiden oksilla. Blogeissa kiertävät samat kuvat koivun alla tiheänä röykkiönä kasvavista kärpässienistä sekä valkopilkkuisessa nutussa toimivasta shamaanista. Ne ovat todisteita kärpässieniin perustuneista rituaaleista, joissa shamaani pukeutuu itsekin kärpässieneksi. Teoriaa vahvistavat myös Petteri Punakuonon kärpässientä muistuttava nenä sekä joulutontut shamaanin apuhenkinä.

Lisävauhtia teorian yleistymiselle on antanut vuonna 2002 esitetty BBC:n Weird Nature -dokumentti, jossa kerrotaan porojen kiinnostuksesta syödä kärpässientä ja saamelaisten shamaanien tavasta juoda sientä nauttineiden porojen virtsaa saadakseen osansa sienten endogeenisesta vaikutuksesta. Dokumentti kertoo, että porot ovat shamaanien sielueläimiä, ja psykoaktiivisen kärpässienen nauttiminen on saanut kuvittelemaan, että sekä mies että porot lentävät. Taustalla näytetään, kuinka porot kaivavat kauniina säilyneitä kärpässieniä lumen alta, muuttuvat joulupukin valjakoksi ja nelistävät komeasti revontuliin. Tämä katkelma dokumentista kiertää YouTubessa lukuisina otoksina.

Tieteellistä kädenvääntöä

Joulupukin shamanistisen alkuperän ja kärpässienen keskeisen roolin tärkeimpiä puolestapuhujia ovat antropologi John Rush ja klassillisten kulttuurien professori Carl Ruck. Kumpikin on tutkinut erityisesti psykoaktiivisten kasvien ja sienten kulttuurista ja uskonnollista käyttöä. Kuuluisimpia teoriaa esittelevistä kirjoista on etnomykologi James Arthurin teos Mushrooms and Mankind vuodelta 2000. Joulupukin ja kärpässienen välinen yhteys mainitaan myös lukuisissa muissa kirjoissa sekä sienioppaissa kärpässienen kohdalla.

Kärpässieniteoriaa on kritisoitu sekä akateemisessa keskustelussa että siitä kertovien blogien ja lehtijuttujen kommenteissa. Kritiikki kohdistuu esimerkiksi siperialaista shamanismia koskeviin epätarkkuuksiin. Todetaan myös, ettei nykyinen joulupukin hahmo lentävine poroineen ole ikivanha vaan esiintyi ensi kertaa Clement Clarke Mooren runossa vuonna 1823. Puolustajien mukaan Mooren lähteenä saattoi olla pohjoiseurooppalaista mytologiaa, jossa voisi olla reki ja poroja. Ajoihan muinaisskandinaavinen jumala Thor kahden vuohen vetämillä lentävillä vaunuilla, ja myös joulupukin yhtenä esikuvana pidetty Odin lensi joukkoineen taivaalla.

Kritiikin äärellä Ruck ja Rush pysyvät kannassaan psykedeelisten kokemusten osuudesta mutta toteavat myös, ettei teoriaa tarvitse ottaa ihan kirjaimellisesti. Tutkijoina he myöntävät, että vaikka kaikille nykyaikaisen joulupukin piirteille löytyy vastaavuus Siperiasta, niiden välisiä yhteyksiä ei voida osoittaa. Suurelle yleisölle kulttuuristen jatkumoiden todistaminen ei kuitenkaan ole merkityksellistä. Teorian ottavat mielissään vastaan kaikki, jotka haluavat vaihtelua joulun tavanomaiseen sanomaan. Siihen voidaan suhtautua viihteenä mutta se saa myös ideologisia ja henkisiä merkityksiä.

Sieni mainittu!

Mediassa teoriaan suhtaudutaan varovaisen ironisesti, ja myös osalle kärpässienitarinan kertojista se on leikkimielinen. Harvardin yliopistossa biologi Donald Pfisterillä on tapana kertoa se joulun alla kasvitieteen peruskurssin opiskelijoille. Hän kertoo, että juttua on kehitelty pilan päiten ja siitä on tullut populaarikulttuuria sienipiireissä.

Mutta sienipiirejä on monenlaisia. Kärpässieniteoria on saanut lämpimän vastaanoton psykedeelien käyttöä suosivissa alakulttuureissa. Kertomus joulupukin alkuperästä kärpässienen aiheuttamien näkyjen tuotteena legitimoi psykoaktiivisten aineiden käyttöä ja antaa niille mallin myyttisessä alkuajassa. Tämä ei liene tuntematon tavoite teoriaa esittäneille tutkijoillekaan, vaikka virassa olevat professorit pitävät sen suhteen matalaa profiilia. Sen sijaan James Arthurin kirja käsittelee avoimesti sienten käyttöä henkisen kokemuksen saavuttamiseksi. Toive, että näin tavoitettu henkinen valaistuminen yhdistäisi ihmiskuntaa ja opastaisi uuden ajan kynnykselle, on tyylipuhdasta New Agea. Teorian näitä puolia ei juuri esitellä lehdistössä.

Sienien käytön voi myös jättää vähemmälle huomiolle ja korostaa shamaanin roolia yhteisön parantajana. Mykologi Lawrence Millman muistuttaa, että kärpässienen avulla henkimaailmaan yhteyttä ottaneen shamaanin lahja yhteisölle on ongelmanratkaisu ja henkisyys. Shamaanijoulun opetus meille voisi siis olla hiljentyminen ja mietiskely tavarajoulun sijaan.

Nykyajan myytti

Teoria joulupukista ja kärpässienestä saa aineksensa akateemisesta tutkimuksesta, vaikka tarina täydentyykin vasta kun niitä yhdistelee huolettomasti. Tämä on tyypillistä nykyaikaiselle myytille, joka saa uskottavuutta lähdeviitteistä. Myyteissä voi olla draamaa ja moraalisesti kuohuttavia piirteitä, joiden vuoksi niiden kertominen on myös viihdyttävää. Myytti eroaa viihteestä siinä, että se perustelee ja oikeuttaa omia arvoja ja käytäntöjä. Teoriaa joulupukista ja kärpässienestä voidaan käyttää psykedeelien puolesta puhumiseen tai nähdä sen vaihtoehtona joulun kaupallisuudelle tai vieraiksi koetuille kristillisille sisällöille. Samalla se myös perustelee tärkeimmät sekulaarit jouluperinteet: joulupukin, kuusen ja lahjat.

Suomalaisiin tällainen sienimatkoja tekevä joulupukki tuskin vetoaa. Meillähän pukki ehtii Korvatunturilta jokaiseen kotiin normaalilla porovaljakollakin eikä tarvitse lentää.

 

Lähteitä:

Arthur, James 2000. Mushrooms and Mankind: The Impact of Mushrooms on Human Consciousness and Religion. San Diego: Book Tree.

Gill, Lauren 2017. “Santa and Magic Mushrooms: Was The Christmas Icon Derived From Trippy Fungi?” – Newsweek 24.12.2017. https://www.newsweek.com/santa-and-magic-mushrooms-was-christmas-icon-derived-trippy-fungi-758386

Harris, Richard 2010. “Did ’Shrooms Send Santa and His Reindeer Flying?” – National Public Media 24.12.2010. https://text.npr.org/s.php?sId=132260025

Itani, Mustapha 2018. ”Santa and Magic Mushrooms. The shamanic origins of Christmans Traditions” – Medium 2.12.2018. https://medium.com/@mustaphahitani/santa-was-a-magic-mushroom-d3065b05e76f

Main, Douglas 2013. “8 ways Magic Mushrooms Explain Santa Story” – Live Science 18.12.2013. https://www.livescience.com/42077-8-ways-mushrooms-explain-santa.html

Salton, Matthew 2017. “Santa is a Psychedelic Mushroom” – The New York Times / Opinion 21.12.2017. https://www.nytimes.com/2017/12/21/opinion/santa-christmas-mushrooms.html