Vuosiarkisto: 2020

Toivo Talven muotokuva runolaulaja Oksenja Mäkiselästä Kalevalaseuralle

Terhikki ja Matti Kilpiö lahjoittivat Kalevalaseuralle taiteilija Toivo Talven (1882–1947) vesivärityön, muotokuvan runolaulaja Oksenja Mäkiselästä. Teos on peräisin Terhikki Kilpiön lapsuudenkodista: hänen isänsä ja Toivo Talvi olivat hyviä tuttavia, ja ilmeisesti Kilpiön isä myös mesenoi Talven taiteilijanuraa. Muotokuvan päähenkilö Oksenja Mäkiselkä syntyi vuonna 1878 Suistamolla ja kuoli Laihialla vuonna 1946. Hän oli maatilan emäntä ja… Lue Toivo Talven muotokuva runolaulaja Oksenja Mäkiselästä Kalevalaseuralle »

Susi on sudelle susi

Joonas Ahola   Tuntiessaan häveliäisyyttä esiintyessään alasti kissansa edessä filosofi Jacques Derrida arvelee teoksessa Eläin joka siis olen häkeltyneensä siitä, että ”järjetön” eläin, ei-ihminen, tarkasteli (ilmeisen kriittisesti) häntä (Derrida 2020, 16–22, passim.). Derrida jatkaa käsittelemällä filosofian historiassa tehtyä kategorista eroa ihmisen ja eläimen välillä ja osoittaa siinä olevan paljon periaatteellisia epäjohdonmukaisuuksia. Hän esimerkiksi kyseenalaistaa koko… Lue Susi on sudelle susi »

Kirjoituskutsu: Kaanon ja marginaali – kulttuuriperinnön vaiennetut äänet (KSVK 101)

”Sen runous on liian laimeata, varsinkin, pojille; siitä puuttuu intohimoa ja paatosta ja sen huumorikin on perin vaatimatonta, naivia ja etäistä. Nuorison näkökulmasta katsellen Kanteletar on mielenkiinnoton teos.” (Haila 1934, 262.) Suullisen perinteen tallennus- ja julkaisukäytännöt sekä tutkimushistoria ovat luoneet ja luovat edelleen folkloristiikan historiallista, kulttuurista ja poliittistakin kaanonia: mitä aineistoja pidetään tallentamisen ja julkaisemisen arvoisina;… Lue Kirjoituskutsu: Kaanon ja marginaali – kulttuuriperinnön vaiennetut äänet (KSVK 101) »

Sananjalassa vol 62 Kalevalaan liittyvää tutkimusta

Uudessa Sananjalassa vol 62/2020 on kaksi Kalevalaan liittyvää tutkimusta. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, FT Niina Hämäläinen analysoi artikkelissaan Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta kirjallisuudentutkija Väinö Kaukosen (1911−1990) laatimia säetutkimuksia Kalevalasta (1939, 1945, 1956) pohtien niiden rakennetta ja suhdetta Lönnrotin toimitustapoihin ja lähdeaineistoon. Hän suhteuttaa säetutkimukset folkloristiikan tutkimushistoriaan, jossa on näkyvissä kaksi keskeistä linjaa: tarve laatia Kalevalasta… Lue Sananjalassa vol 62 Kalevalaan liittyvää tutkimusta »