Kättä päälle vuoden 2020 tapaan: vas. Pekka Hako, Terhikki Kilpiö, Matti Kilpiö ja Niina Hämäläinen. Muotokuvassa Oksenja Mäkiselkä. Kuva: Kalevalaseura.

Toivo Talven muotokuva runolaulaja Oksenja Mäkiselästä Kalevalaseuralle

Terhikki ja Matti Kilpiö lahjoittivat Kalevalaseuralle taiteilija Toivo Talven (1882–1947) vesivärityön, muotokuvan runolaulaja Oksenja Mäkiselästä. Teos on peräisin Terhikki Kilpiön lapsuudenkodista: hänen isänsä ja Toivo Talvi olivat hyviä tuttavia, ja ilmeisesti Kilpiön isä myös mesenoi Talven taiteilijanuraa.

Muotokuvan päähenkilö Oksenja Mäkiselkä syntyi vuonna 1878 Suistamolla ja kuoli Laihialla vuonna 1946. Hän oli maatilan emäntä ja runolaulaja, joka esiintyi 1930-luvun puolen välin tienoilta alkaen myös ammattimaisesti ympäri Suomea. (Lue Karjalan Heimossa julkaistu artikkeli Oksenjasta ja hänen tyttärestään Klaudiasta.) Martti Haavio kertoo kirjassaan Viimeiset runonlaulajat (1948, 239):

”[Oksenja Mäkiselkä] oli harvinaislaatuinen lahjakkuus. Hän ilmoitti olevansa lähinnä itkuvirsien taitaja, ja niinpä hän, ottaen niiden esittäjälle tyypillisen asennon, kohotti nenäliinan poskelleen, kallisti päänsä ja aloitti tottuneesti tyylipuhtaan itkuvirren, jossa vainajia kutsuttiin outoina lintuina visertelemään kuusikon oksistoon. Kirjoitin näitä vaikeasti muistiinpantavia valitusvirsiä koko joukon. Olin suuresti iloissani erityisesti siitä, että Oksenja Mäkiselkä oli säilyttänyt mielessään muiston piiruista, suvun vainajain juhlasta, kaikkine itkuineen.”

Oksenja Mäkiselän laulua voi kuunnella YLE:n Kansanmusiikkipatinaa-ohjelmasarjan jaksossa 20: Kalevalan riemujuhla 1935 (alk. 04:20).

Toivo Talvi oli Oksenja Mäkiselän ikätoveri, joka teki uransa piirustuksenopettajana, graafikkona ja kuvittajana. Terhikki Kilpiön mukaan taiteilija oli myös käsistään kätevä ja rakensi hänen isälleen esimerkiksi neljän nuottikaapin sarjan. Vaikka ei olekaan tarkkaan tiedossa, missä muotokuva on maalattu ja onko Oksenja istunut mallina vai onko muotokuva tehty valokuvien perusteella, Talvi joka tapauksessa matkusteli häntä suuresti kiehtoneessa Raja-Karjalassa, myös Oksenjan synnyinpitäjässä Suistamolla. Raja-Karjalan matkojen perusteella tehtyjä etsauksia on kuvituksena edellä mainitussa Haavion kirjassa. (ouka.fi)

Kalevalaseura kiittää lämpimästi Terhikki ja Matti Kilpiötä – Oksenja Mäkiselän lämmin ja intensiivinen muotokuva valaisee huoneen!