Folklore Fellows’ Communications Kalevalaseuran julkaisuksi

Frog & Pekka Hakamies

 

Folklore Fellows’ Communications on kansainvälisesti tunnettu folkloristiikan ja lähitieteiden julkaisusarja, joka on ilmestynyt yli 100 vuotta. Vuodesta 2021 lähtien Kalevalaseurasta tuli sen julkaisija. FFC:n fokus on samansuuntainen kuin Kalevalaseuran vuosikirja -sarjalla, ja yhdessä ne ovatkin muodostaneet suomalaisen perinteentutkimuksen tärkeimmän ja pitkäikäisimmän julkaisuareenan.

Vuoteen 2020 saakka FFC-sarjaa julkaisi Suomalainen Tiedeakatemia. Vuonna 2019 se kuitenkin melko yllättäin muutti julkaisupolitiikkaansa ja päätti lopettaa kaikki vanhat sarjansa, joten Mathematica- ja Humaniora-sarjojen lisäksi myös FFC joutui etsimään itselleen uuden kodin. Kalevalaseuran vuosikirjaa ja Folklore Fellows’ Communications -sarjaa ovat yhdistäneet sekä tiedonintressi että tieteentekijät, jotka ovat hallinnoineet sarjoja ja kirjoittaneet niihin, joten Kalevalaseura oli FFC-sarjalle erittäin luonteva kotiseura. Sarja vahvistaa Kalevalaseuran yhteyksiä tutkimusmaailmaan, joka puolestaan tukee seuran roolia akateemisen tutkimuksen saattamisessa suuren yleisön ulottuville ja laajentaa Kalevalaseuran tunnettuutta maailmalla.

FFC:n saama yhteiskunnan julkaisutuki Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kautta kattaa yhdessä sarjan myyntitulojen kanssa julkaisemisesta aiheutuvat kustannukset, joten Kalevalaseuran huoleksi jää jonkin verran hallinnollista työtä. Sarjan päätoimittajana on dosentti Frog vuoden 2020 alusta lähtien, sitä ennen vuosina 2010–2019 päätoimittajana toimi professori Pekka Hakamies. FFC:n julkaisusihteerinä on jo useita vuosia työskennellyt FT Petja Kauppi, joka toimii myös Kalevalaseuran tiedottajana, joten synergiaedut ovat ilmeisiä.

Yli sata vuotta historiallisia verkostoja

Minkälaisen julkaisusarjan Kalevalaseura on ottanut vastuulleen?

Folklore Fellows’ Communications on ilmestynyt yli 100 vuotta. Sarja on ollut alusta lähtien kansainvälisesti merkittävä julkaisufoorumi ja alan johtavien tutkijoiden yhteydenpidon väline, jollaiseksi Kaarle Krohn ja hänen kansainvälinen kollegajoukkonsa sen loivat (verkoston historiasta lisää englanniksi). Suomalainen Tiedeakatemia sopi sarjan julkaisemisesta jo vuonna 1908, ja sen ensimmäiset numerot ilmestyivät vuonna 1910.  Kalevalaseura perustettiin vuotta myöhemmin, 1911, ja siitä saakka FFC ja Kalevalaseura ovat kehittyneet rinnatusten. Sarjan kirjoittajat, arvioijat ja Folklore Fellows -verkoston aikakauslehtimäisen FF Network Bulletin -julkaisun kirjoittajakunta muodostavat kansainvälisen folkloristiikan keskeisen verkoston, ja FFC on ollut merkittävässä roolissa suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen maineen ylläpitäjänä. FFN Bulletinin numerot ovat verkossa vuodesta 1991 alkaen.

Lauri Honko työskenteli pitkään FFC:n päätoimittajana ja antoi leimansa sarjalle. Hänen äkillisen poismenonsa jälkeen Anna-Leena Siikala tuli päätoimittajaksi vuonna 2002, ja kahdeksan vuoden aikana hänen toimittamanaan ilmestyi parikymmentä julkaisua. Anna-Leena Siikalaa seurasi vuoden 2010 alusta Turun yliopiston folkloristiikan professori Pekka Hakamies (v. 2018 emeritus), joka vastasi FFC-sarjasta vuoden 2019 loppuun asti.

Sarjan englanninkielisestä nimestä huolimatta yleisin julkaisujen kieli oli pitkään saksa, jolla oli 1900-luvun alkupuolella merkittävä asema mannereurooppalaisessa tutkimuksessa. Englanti oli sen rinnalla käytössä, ja joitakin teoksia on ilmestynyt ranskaksi, yksittäistapauksina espanjaksi tai italiaksi. Jonkinlainen siirtymäkausi näkyy 1960-luvulla englannin vallatessa lisää sijaa, ja seuraavalta vuosikymmeneltä lähtien englanti on ollut valtakieli FFC:n julkaisuissa.

Konservatiivisesta julkaisupolitiikasta huolimatta on luonnollista, että folkloristiikan uudet virtaukset ovat näkyneet ennen pitkää myös tieteenalan merkittävimmän sarjan julkaisuissa. On kuitenkin olemassa myös sellainen pitkä linja, johon paradigmojen muutokset ovat vaikuttaneet varsin vähän. Pysyvintä osaa FFC:n julkaisuissa edustavat tyyppi- ja motiiviluettelot, joiden klassikko on Antti Aarneen aikanaan laatima satutyyppiluettelo. Sen uusin, Hans-Jörg Utherin laatima versio ilmestyi vuonna 2004 – ja siitäkin on otettu uusi, korjattu painos ensimmäisen tultua myydyksi loppuun. Nyt myös toinen painos on lähes loppuunmyyty. Tyyppiluetteloita on myös kansallisista satutraditioista, uskomustarinoista ja sananlaskuista. Tyyppiluettelot ovat työläitä tehdä, vaikka ne eivät olekaan sillä tavoin teoreettisesti vaativia kuin monografiat. Tyyppiluettelot perustuvat pikkutarkkaan aineiston analyysiin, ja ne ovat ilmeisen tarpeellisia, koska niitä myydään paljon.

Sarjan yleinen julkaisuprofiili on ilmaistu selvästi sen kotisivulla: FF Communications on vertaisarvioitu monografiasarja, jossa julkaistaan folkloristiikan, uskontotieteen, kulttuuriantropologian ja etnologian tutkimuksia. Se keskittyy kulttuurin aineettomiin ulottuvuuksiin, erityisesti suulliseen perinteeseen, uskomusjärjestelmiin, myytteihin ja rituaaleihin, metodologiaan ja tutkimushistoriaan. Sarjalle ovat luonteenomaisia runsaaseen empiiriseen aineistoon perustuvat yhden ilmiön tai ilmiöryhmän tutkimukset. Teoreettisia ja metodologisia tarkasteluja on myös julkaistu, aiheina tutkimuksen etiikka ja eeposten ja eeppisten traditioiden tutkimus. Julkaisuprofiilin määrittely antaa mahdollisuuden myös esimerkiksi tapakulttuuriin kuuluviin julkaisuihin, mutta varsinainen esinetutkimus kuuluu muille foorumeille. Tutkimushistoriasta on vähitellen tullut yksi osa sarjan profiilia.

Monografiat ovat FF Communications -sarjan tyypillisiä julkaisuja, mutta siinä ilmestyy myös temaattisesti koherentteja, korkeatasoisia artikkelikokoelmia, joko yhdeltä kirjoittajalta tai kirjoittajajoukolta. Artikkelijulkaisuja on ilmestynyt muun muassa tutkimusetiikan alalta. Jo edellisten toimittajien aikana on muotoutunut käytäntö olla julkaisematta sarjassa varsinaisia väitöskirjoja. Sen sijaan on mahdollista julkaista korkeatasoisen väitöskirjan pohjalta edelleen kehitelty monografia.

Julkaistu tutkimus on ollut paljolti perinteistä folkloristiikkaa. Maailma on muuttunut, ja monet folkloristit tutkivat nykyajan henkilökohtaista kerrontaa, kokemuskerrontaa ja suullista historiaa, jotka muodostavat tieteiden välisen kentän ja erilaisten näkökulmien risteys- ja kohtaamispaikan. Kulttuuriantropologian teoreettinen ja käsitteellinen vaikutus on tullut vähitellen yhä voimakkaammaksi nimenomaan kontekstuaalisessa tutkimuksessa, ja kenttätyö aineiston tuottamisessa on tuonut esiin etnografisen tutkimuksen merkityksen folkloristiikassa. FFC ei ole ollut cultural studies -tyyppisten tutkimusten foorumi. Sen kivijalka on edelleen suullisen folkloren tutkimus, mutta toisenlaista, nykykerrontaa tutkivaa folkloristiikkaa on mahdollista julkaista, kunhan se täyttää FFC:n perinteiset vaatimukset ja tunnusmerkit. Näitä ovat vankka empiria yhdistyneenä selkeästi esitettyyn teoreettiseen näkökulmaan ja tarkoituksenmukaiseen käsitteistöön.

Traditioilleen uskollisen julkaisusarjan on yhtä kaikki uskallettava seurata kehitystä omalla tieteenalallaan ja julkaisutekniikassa. Kirjojen taustalla olevia, laajojakin aineistokorpuksia voidaan liittää teokseen esimerkiksi DVD:llä tai sen on mahdollista olla luettavissa verkoston kotisivulla folklorefellows.fi. Open Access saattaa tulla osaksi sarjan julkaisupolitiikkaa lähivuosina, kunhan kaikki siihen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistuksi. Julkaisusarjaa mainostava ja folkloristiikkaa esittelevä vuosittainen FF Newsletter ei ole enää useaan vuoteen ilmestynyt paperille painettuna vaan verkkojulkaisuna, jonka kaikki numerot ovat luettavissa Folklore Fellowsin kotisivulla.

Uusin Folklore Fellows’ Communications -sarjan julkaisu (FFC 322) – ja ensimmäinen Kalevalaseuran suojissa ilmestynyt – on galicialaisen Camiño Noia Camposin teos Catalogue of Galician Folktales. Koko FFC-sarjan julkaisukatalogi on osoitteessa https://www.folklorefellows.fi/folklore-fellows-communications/complete-catalogue/

FFC:n kotiutuminen Kalevalaseuraan tarkoittaa uuden aikakauden alkua sarjalle ja uudenlaista kansainvälistä näkyvyyttä Kalevalaseuralle. Tästedes ne kehittyvät yhdessä tiiviimmin kuin milloinkaan aiemmin, kun meitä kantavat tulevaisuuteen jatkuva kiinnostus perinteitä ja kulttuuriperintöä kohtaan.

 

Pekka Hakamies on Turun yliopiston emeritusprofessori ja Kalevalaseuran hallituksen puheenjohtaja.

Dos. Frog on kalevalaiseen ja muuhun pohjoiseen mytologiaan perehtynyt tutkija Helsingin yliopistossa ja Folklore Fellows’ Communications -sarjan päätoimittaja.