Alpo Sailo: Hilana Taarka. 1920-luku. (Kalevalaseura)

Alpo Sailon veistoksen malli selvisi

Loppusyksystä Jukka Relas lahjoitti Kalevalaseuralle hallussaan olleen rintakuvan, jonka on veistänyt Alpo Sailo. Siitä, ketä veistos esittää, ei kuitenkaan ollut tietoa. Mallia oli arveltu Larin Paraskeksi, mutta hän se ei ollut.

Yhteistyössä Setumaa-tutkijan, folkloristi Andreas Kalkunin kanssa kuitenkin selvisi, että kyseessä on setumaalainen, Hilanan kylästä kotoisin oleva laulaja Hilana Taarka (1856–1933). Taarka oli yksi 1900-luvun vaihteen suurimmiksi nimetyistä laulajista Setumaalla, jossa oma lauluperinne oli ja on edelleenkin erittäin tärkeä. Siksi hän onkin saanut kunnianimen ”lauluimä”, lauluäiti. Taarkan repertuaari oli laaja ja hänen improvisointikykynsä erinomainen. Taarkan muistokirjoituksessa kerrotaan, että hänen laulunsa olivat usein humoristisia.

Juhannuksena 1921 Hilana Taarka vieraili Helsingissä ja toimi esilaulajana, kun setumaalainen lauluryhmä esitti onnittelulaulun Suomen tasavallan ensimmäiselle presidentille Kaarlo Juho Ståhlbergille hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. Seuraavana vuonna kuvanveistäjä Alpo Sailo, etnomusikologi A. O. Väisänen ja taidemaalari Carl Bengts tekivät Kalevalaseuran tuella matkan Setumaalle, jossa heidän päämääränään oli tutkia ja tallentaa setu-kulttuuria, kunkin oman erityisalansa näkökulmasta. Alpo Sailo veisti kuvat muun muassa neljästä suuresta laulajasta: Hilana Taarkasta, Martina Iŕosta, Treialin Odesta ja Miku Odesta.

Sailon vuonna 1922 veistämä Taarkan rintakuva ei ole sama kuin se, joka päätyi noin 100 vuotta myöhemmin Kalevalaseuraan. Siitä otettuun valokuvaan vertaamalla voidaan kuitenkin todeta, että mallina on ollut sama henkilö.

Vas. Kalevalaseurassa oleva veistos, oik. Eesti Rahva Muuseumin kuvasta rajattu.

Jukka Relaksen antamien tietojen mukaan veistos joka tapauksessa näkyy taustalla kuvassa, joka on otettu Sakari Pälsin kotona vuonna 1922. Andreas Kalkun puolestaan kertoi lukeneensa, että kun Taarka vuonna 1921 lauloi presidentille, hänelle puettiin poikkeuksellisesti linik eli naimisissa olevien naisten päähine, vaikka naimattomana Taarka ei sitä yleensä käyttänyt – jotta hän näyttäisi ”sopivasti kauniilta”. Voisiko Relaksen Kalevalaseuralle lahjoittama veistos näin ollen olla jo ajalta ennen Sailon, Väisäsen ja Bengtsin Setumaan-matkaa?

Kiitokset Jukka Relakselle ja Andreas Kalkunille!

Kalevalaseura kiittää ensinnäkin Jukka Relasta kauniista veistoksesta ja toiseksi folkloristi Andreas Kalkunia avusta kuvatun henkilön selvittämiseksi. Ilman setu-asiantuntijaa arvoitus ei välttämättä olisi ratkennut milloinkaan.

 

Lue lisää

Setujen kulttuurista: http://setoinstituut.ee/pdf/setomaa_veebi_spreadid.pdf

Hilana Taarkasta: http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=104

Lauluimästä: https://www.setomaa.fi/2020/08/lauluima/

Andreas Kalkun (2015). Seto laul eesti folkloristika ajaloos. Lisandusi representatsiooniloole. Eesti kirjandusmuuseumi teaduskirjastus.