Ajankohtaista

Humanistit digiajassa

Kekrinpäivän seminaari Aika: 26.10.2018 klo 12–16.00 Paikka: Helsingin yliopisto, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) Suomalaisia on herätelty digiaikaan jo parinkymmenen vuoden ajan. Sopeutuminen kulttuurin digitaalistumiseen on ollut välttämätöntä: toisille se on ollut helppoa, toisille tahmeaa. Mitä digitaalinen kulttuuri on? Miten olemme siinä mukana, miten se vaikuttaa meihin ja me siihen? Kuinka se muokkaa arkeamme? Miten humanistit tutkivat sitä?… Lue Humanistit digiajassa »

Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta 2018|2: Sisällissota muistitiedossa ja kirjallisuudessa

Aika: 31.10. klo 17­­–19 Paikka: SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki   Vuoden 1918 sisällissodan trauma painoi suomalaisia yhteisenä, mutta ei kaikille samanlaisena kokemuksena sukupolvien ajan. Yksityiset ihmiset ovat purkaneet kokemuksiaan, pelkojaan ja henkistä järkytystään päiväkirjoissa, kirjeissä ja muistelmissa. Muistitietoa sodan vaiheista ja vaikutuksista on tallennettu myös arkistoihimme. Myös taiteilijat, erityisesti osa kirjailijoista, reagoivat sotaan voimakkaasti.… Lue Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta 2018|2: Sisällissota muistitiedossa ja kirjallisuudessa »

Kalevalaseuran vuosikirja 99: Tuolla puolen, siellä jossakin

Kalevalaseuran 99. vuosikirjan teemaksi on valittu ”Tuolla puolen, siellä jossakin. Käsityksiä kuvitelluista maailmoista”. Kirja ilmestyy syksyllä 2020. Tuolla puolen ja siellä jossakin ovat mielikuvituksen, toiveiden ja pelkojen todellisuuksia, joita on kuvattu ja pohdittu niin suullisessa perinteessä kuin taiteissa: myyteissä, saduissa, tarinoissa, kaskuissa, populaarikulttuurissa, sarjakuvissa, kirjallisuudessa, elokuvissa. Mielikuvien luomiseen ja kuvaamiseen vaikuttavat reaalimaailman kokemukset, ja vastavuoroisesti käsitykset kuvitelluista paikoista… Lue Kalevalaseuran vuosikirja 99: Tuolla puolen, siellä jossakin »

Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta 2018|1: Kiusallinen hiljaisuus

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 309 Aika: 25.9.2018, klo 17.00–18.30 Syksyn ensimmäisessä keskustelussa pohditaan, minkälaisen muistitiedon perustella muistitietoarkistot ja kulttuuriperinnön tutkijat ovat rakentaneet kuvaa kansakunnasta. Minkälaisista asioista suomalaiset ovat vaienneet ja minkälaisista asioista tutkijat ja arkistot eivät ole haluneet kuulla? Ketkä ovat jääneet näkymättömiksi? Keskustelijat Eija Stark: Miten muistitietoarkistot osallistuvat kansakuntakertomuksen rakentamiseen Dosentti Eija… Lue Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta 2018|1: Kiusallinen hiljaisuus »

Ylioppilas Hahnssonin haltioituminen

Ulla Piela 19-vuotias Juhan Hahnsson oli yksi niistä sadoista ylioppilaista, jotka innostuivat 1800-luvulla Suomen tulevaisuudesta, kansallisesta identiteetistä, suomen kielestä ja runonkeruusta. Runonkeruu tarkoitti etupäässä kalevalamittaisten runojen pelastamista jälkipolville, ja se nähtiin isämaallisena tekona. Se edellytti ylioppilailta usein matkaa tuntemattomille seuduille ja tiettömille taipaleille maaseudulla elävän rahvaan pariin. Moni ylioppilas olikin runonkeruumatkallaan ensimmäistä kertaa useamman viikon… Lue Ylioppilas Hahnssonin haltioituminen »