Taitelijoiden Kalevala Japanissa -hanke toi syksyllä 2016 japanilaisia vieraita Helsinkiin. Vasemmalta: tulkki, dosentti Mikako Iwatake, suunnittelija Miwako Kurashima, Kalevalaseuran varapuheenjohtaja Pekka Hako, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela, kuraattori Kenji Kubota, taiteilija Toshiki Mochizuki, taiteilija Yuji Ota ja taiteilija Ayumi Tanaka. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.
Heikki Laitinen Kesän 2019 tilinpäätöksen lähestyessä on mielessä unohtumattomat päivät Tuglas-seuran matkalla laulukaaren alla. Joka viides vuosi järjestettäviä Tallinnan laulu- ja tanssijuhlia (Laulu- ja tantsupidu) vietettiin jälleen heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, tällä kertaa entistä juhlavammissa merkeissä, sillä oli kulunut 150 vuotta ensimmäisistä laulujuhlista. Ne pidettiin Tartossa 1869. Juhlan otsikkona oli tällä kertaa ”Minu arm”, ”Minun… Lue Laulukaare all »
Kaarina Koski Teoksessaan Suomalaisten runojen uskonto (1915) Kaarle Krohn esitteli muun muassa suomalaisten veteen, maahan, tuuleen, metsään, kasveihin ja eläimiin liittyviä haltijaolentoja. Kuten tuolloin oli tapana, Krohn arvioi uskomusten merkitystä ja etenkin alkuperää. Ihmiskeskeisen yhteiskunnan kasvattina Krohn esitti valtaosan luonnonhengistä olevan alkujaan paikallistuneita ja luontokohteisiin sulautuneita vainajaolentoja. Muitakin vaihtoehtoja niiden alkuperästä oli esitetty, kuten… Lue Haltijat ja luonnonympäristön toimijuus »
Kalevalaseuran toimisto sulkee ovensa heinäkuun ajaksi. Toivotamme hyvää ja soitannollista kesäaikaa! Kalevalassa kerrotaan Väinämöisen kesäisistä toimista, että hän muun muassa rakensi uuden kanteleen sen hauenluisen tilalle, joka oli vaipunut myrskyssä syvyyksiin Sammonryöstömatkalla (42. runo, 483–503). Uusi kantele sai koivuisen rungon: Siitä vanha Väinämöinen koivun soitoksi kuvasi. Veisteli kesäisen päivän, kalkutteli kanteletta nenässä utuisen niemen,… Lue Hyvää kesää! »
Kalevalaseuran hallitus päätti kokouksessaan 10.6.2019 myöntää post doc -apurahan filosofian tohtori Joonas Aholalle. Hänen tutkimuksensa otsikko on ”Neuvostokalevalainen runous: Rahvaanrunon muoto, sisältö ja merkitys Stalinin ajan Neuvosto-Karjalassa”. Ahola kuvaa tutkimuksensa lähtökohtia seuraavasti: Tutkimus käsittelee neuvostokarjalaista 1930–1950-luvuilla tallennettua kalevalamittaista rahvaanrunoutta, ”neuvostokalevalaista” runoa, joka kuvaa neuvostoyhteiskuntaa johtajineen ja teknologisine saavutuksineen ja heijastaa Stalinin valtakaudelle tyypillistä ideologista eetosta.… Lue Post doc -apuraha Joonas Aholalle neuvostokalevalaisen runouden tutkimukseen »
Kalevalaseura-säätiön hallitus valitsi FT Niina Hämäläisen toiminnanjohtajaksi 1.9.2019 alkaen 42 hakijan joukosta. Säätiön nykyinen toiminnanjohtaja FT Ulla Piela jää eläkkeelle vuoden vaihteessa; siihen asti Hämäläinen toimii hänen rinnallaan. Niina Hämäläisen koulutus ja työkokemus antavat hyvät valmiudet Kalevalaseuran toiminnanjohtajan tehtävään. Hän on ollut avainasemassa SKS:n ja Alfred Kordelinin säätiön rahoittamassa hankkeessa Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen… Lue Niina Hämäläinen valittiin Kalevalaseuran toiminnanjohtajaksi »