Lokakuun 2024 avustushaussa haettiin rahoitusta 81 hankkeelle. Hakemuksista 15:ssä kyseessä oli tieteellinen tutkimus ja 66:ssa taidehanke. Hakemusten yhteissumma oli 758 417 €.
Myönteisen päätöksen ja rahoitusta hankkeelle sai yhteensä kuusi hakemusta: yksi tiede- ja viisi taideprojektia. Niille jaettava summa on 40 250 €.
Kalevalaseura-säätiön avustushaussa on kyse lyhytaikaiseen tieteelliseen tai taiteelliseen toimintaan haettavasta rahoituksesta. Avustushaku on auki kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja lokakuussa. Vuosiapurahat ovat haettavissa ainoastaan maaliskuussa.
Tiedeavustus: Lönnrot-seminaari
Kalle Kuisma, 2750 €
Järjestyksessä toisen Elias Lönnrot-seminaarin järjestämiseen kesäkuussa 2025.
Seminaarin teemaksi on valikoitunut Kalevalan käännökset. Pyrimme tuomaan suuren yleisön tietoisuuteen Kalevalan erikielisien käännösten runsautta. Ohjelmassa on muun muassa Kalevalan erikielisten käännösten ääneenlukua, musiikkia ja monikielinen Kalevala-puhekaraoke.
Taideavustukset
Eero Grunström 8 000 €
Celenka-yhtyeen kolmannen albumin toteuttamiseen.
Celenkan kolmas albumi nostaa esiin kansanlaulun esittäjiä, jotka ovat jääneet kansanlauluarkistoaineistossa vähemmälle huomiolle ja tulleet näin hiljennetyiksi. Yhtyeen työskentely koostuu arkistotallenteisiin ja tutkimusaineistoon perehtymisestä, sävellys- ja sovitustyöstä, levymateriaalin harjoittelusta ja levyn äänityksistä Ääniä-studiolla Kanteleen kylällä, Pukkilassa. Levy julkaistaan saksalaisella Nordic Notes -levymerkillä lokakuussa 2025 cd-levynä että digitaalisesti suoratoistopalveluissa.
Emmi Kuittinen 6 000 €
Surento-yhtyeen ensimmäisen albumin tuotantokustannuksiin.
Vuonna 2021 perustettu Surento on erityinen yhtye, koska sen muodostavat kolme eri sukupolvea edustavaa itkijää ja laulajaa: Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen. Itkuvirret ovat ympäri maailmaa tunnettu perinteenlaji, joka liittyy vahvasti erorituaaleihin ja muihin surun tuntemuksiin. Surennon musiikki kumpuaa karjalaisesta ja inkeriläisestä itkuvirsiperinteestä. Itkuvirret ja runolaulut sallivat surun ja apeutumisen mutta luovat myös toivoa. Perinteisesti Karjalassa ja Inkerissä itkuvirret ovat sooloesityksiä, mutta Surennon ohjelmistoon kuuluu myös yhdessä esitettyjä itkuvirsiä. Perinteisten itkuvirsien lisäksi Surennon ohjelmistossa on itse sävellettyjä itkulauluja sekä runolaulua. Albumi julkaistaan marraskuussa 2025 sekä cd-levynä että digitaalisena julkaisuna.
Hong Liu-Sertti 10 000 €
Kalevalan metsä -teossarjan toteuttamiseen.
Taiteilija maalaa 50 teosta, joiden teema on ”Kalevalan metsä”. Hän kerää subjektiivisia mielikuvia ja osallistuttaa eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä aihepiirin ideointiin. Taiteilija ohjaa heidät pohtimaan Kalevalan myyttiä, metsän symboliikkaa ja yhteyttä heidän henkilökohtaiseen kulttuuriinsa ja sitten tutkimaan myytin ja todellisuuden vuorovaikutusta. Vuoden 2025 näyttelyt järjestetään keväällä Porvoon Taidetalossa, syksyllä Hiekka-taidemuseossa Tampereella ja talvella Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenade Galleriassa.
Niko Nikkilä 7 500 €
Songs Long Forgotten peliprototyypin toteuttamiseen.
Songs Long Forgotten (työnimi) on Kalevalaan pohjautuva ja sitä uudelleen tulkitseva tietokonepeli. Pelin prorotyypin tai demon avulla voidaan hakea kaupallista rahoitusta ja mainostaa projektia laajemmalle yleisöllle. Yksi englanninkielisen pelin päätarkoituksista on Kalevalan tuominen laajemmin kansainvälisen ja nuoremman yleisön tietoisuuteen. Pelin inspiraationa toimivat muun muassa tarinapohjaiset visual novel -pelit kuten Phoenix Wright, korttipelit kuten Slay the Spire, sekä seikkailumieliset ongelmanratkaisupelit kuten Syberia. Projektin visuaalisessa toteutuksessa avustaa unkarilainen artisti Norbert Tóth.
Virpi Portimo 6 000 €
Suomalaisiin kansantarinoihin pohjautuvan novellikokoelmasarjan kirjoittamiseen kielitaitotasoilla A2-B2.
Kolmen suomalaisiin kansantarinoihin pohjautuvan novellikokelman sarja on suunnattu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti kielitaitotasoilla A2–B2 maahanmuuttajaopiskelijoille sekä muille helpotetun suomen kielen kirjallisuudesta hyötyville lukijoille. Novellien kansantarinalliset aiheet perustuvat eri puolille Suomea (varsinaissuomalaiset, hämäläiset, savolaiset, pohjalaiset, kainuulaiset, karjalaiset, saamelaiset, lappilaiset, romanit). Maahanmuuttajien lisäksi helpotetusta kielestä hyötyvät muutkin: esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivät, autisminkirjoiset ja lievästi kehitysvammaiset lukijat.