Myyttinen preesens

Myyttinen preesens -blogi. Ajankohtaista Kalevalasta, kulttuurista, tutkimuksesta ja taiteesta.

Elämän kentiltä kansien väliin

  Annikki Kaivola-Bregenhöj   Kun olin opiskelija 1960-luvulla, Kalevalaseuran vuosikirja oli ainoa folkloristiikan alan julkaisufoorumi. Tai silloinhan oppianeen nimi oli ”suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus”. Opiskelijan näkökulmasta kansainväliset julkaisut olivat ulottumattomissa − niitä opittiin vähitellen lukemaan Turun ja Helsingin jatkokoulutusseminaareissa, mutta tuskin kukaan edes unelmoi voivansa julkaista artikkeliaan Journal of American Folklore -lehdessä. Professori Matti Kuusi poimi… Lue Elämän kentiltä kansien väliin »

Outouden kokemuksia – pidämmekö ihmisoikeuksia liian itsestään selvinä?

Johanna Niemi Tämän vuoden tammikuussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kalevalaseura järjestivät osana Tieteiden yötä keskustelutilaisuuden otsikolla Outoja tapauksia. Valmistauduin tilaisuuteen pohtimalla, milloin itse olin viimeksi kokenut ”outoutta”. Pitkä kokemus juristina ja tutkijana on johtanut siihen, että joskus joudun miettimään, olenko kyynistynyt, kun vain harvoin järkytyn oudoistakaan rikostapauksista. Pohdin ”outouden” käsitettä. Onko olemassa jokin absoluuttinen outous… Lue Outouden kokemuksia – pidämmekö ihmisoikeuksia liian itsestään selvinä? »

Ainoa laatuaan – Kalevalaseuran vuosikirja 100 vuotta

Ulla Piela   Sadassa vuodessa kaikki asiat maailmassa ovat ehtineet muuttua: käsitystemme ja mieltymystemme myötä yhteiskunnat, kulttuurit, tutkimus sekä muun muassa Kalevalaseura ja Kalevalaseuran vuosikirja. Sadassa vuodessa moni asia on ehtinyt kadotakin, mutta hämmästyttävä määrä asioita on edelleen olemassa. Säilymisen kannalta muutokset ovatkin usein välttämättömiä. Kalevalaseuran tehtävänä on ollut sen perustamisesta eli vuodesta 1911 lähtien… Lue Ainoa laatuaan – Kalevalaseuran vuosikirja 100 vuotta »

Kaleva(la)n onnelliset ja onnettomat

Karina Lukin Yhteisöt tarvitsevat ja koostavat itseään luonnehtivia ja toisista yhteisöistä erottavia tekijöitä ollakseen olemassa. Tällainen yhteisön identiteettityö tai kuvaaminen tarkoittaa, että alati rajataan ja luokitellaan: ketkä kuuluvat meihin ja mitkä ovat meille ominaisia toiminnan ja historian piirteitä. Yhteisöjen rakentaminen on myös tunnetyötä, jossa tulee esiin inhimillisen, johonkin kuulumisen tarpeen synnyttämien mielihyvien ja mielipahojen koko… Lue Kaleva(la)n onnelliset ja onnettomat »

Kalevalan kieli on rikasta ja runsasta – onko se myös vaikeaa?

Marika Luhtala   Suomenkielisetkin lukijat voivat kokea Kalevalan vaikeasti lähestyttäväksi teokseksi sen kielen takia. Eepoksessa on suomen yleiskielelle vieraita piirteitä, muun muassa merkitykseltään epäselviä sanoja ja runokielelle ominaisia rakenteita, jotka voivat hankaloittaa runojen sisältöjen hahmottamista. Avoin Kalevala on kriittinen editio, joka tutkii Kalevalan (1849) suhdetta kansanrunouteen, tarkastelee eepoksen kehitystä ja selvittää Lönnrotin toimitustyön periaatteita. Osana… Lue Kalevalan kieli on rikasta ja runsasta – onko se myös vaikeaa? »