Vuotta 1911 voidaan pitää Kalevalaseuran perustamisvuotena, vaikka seuran säännöt hyväksyttiin patentti- ja rekisterivirastossa vasta vuonna 1919. Perustajajäsenten kesällä 1911 käymissä keskusteluissa seuran toiminnan päämääräksi muotoutui suurpiirteisesti taiteiden ja tieteiden yhteistyön kehittäminen kansalliselta pohjalta.

Väinö Salminen on kertonut perustamistilaisuudesta seuraavasti: ”Matti Äyräpäästä tehtiin rahavartia. Gallen-Kallela löi ensimmäisen satamarkkasen pöytään, Setälä teki samoin, rahavartia itse liitti lompakkonsa samaan osastoon niin ikään sata markkaa, Sailo ja allekirjoittanut kumpikin kymmenen markkaa, ja niin oltiin varmat, että siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi.”

Seuraavina vuosina laajeneva aktiivisten jäsenten joukko kokoontui usein keskustelemaan seuran tarkoitusperistä. Seuran tehtävänä olisi edistää suomalaisen kansanrunouden keräämistä, julkaisemista, tutkimista ja taiteellisiin tarkoituksiin käyttämistä sekä rakennuttaa Kalevalatalo. Rakennukseen koottaisiin kaikki tieteen ja taiteen saavutukset tällä alalla. Idea Kalevalatalosta ei kuitenkaan toteutunut, mutta se jäi elämään lähinnä Alpo Sailon unelmana.

Kalevalaseuran perustajien aatteellisena lähtökohtana oli karelianismi, mielenkiinto Kalevalaan sekä siihen seutuun ja kulttuuriin, josta suurin osa Kalevalan runoista on kerätty. Kalevalatalo-idean hautauduttua seuran konkreettiseksi tehtäväksi muotoutuivat vuosikirjan julkaiseminen vuodesta 1921 alkaen, tunnustuspalkintojen jakaminen kansanperinteen taitajille ja tutkijoille 1960-luvulta lähtien, yhteydenpito Kalevalan kääntäjiin sekä Kalevalaa koskevan tiedon jakaminen.

Kalevalaseura on toiminut perustamisestaan lähtien säätiönä. Nykyään toiminta on keskittynyt Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittämiseen, tutkimiseen ja julkaisemiseen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistämiseen. Kansainvälistä yhteistyötä seura tekee Kalevalan kääntäjien, kuvittajien ja tutkijoiden kanssa.

Kalevalaseuran hallinto vuodesta 1919 alkaen

Puheenjohtajat: E. N. Setälä 1919–1935 Otto Manninen 1935–1937 Onni Okkonen 1937–1942 A. O. Väisänen 1942–1962 Matti Kuusi 1963–1975 Aimo Turunen 1975–1981 Pekka Laaksonen 1981–2007 Seppo Knuuttila 2007–2016 Pekka Hakamies 2016– Varapuheenjohtajat: Vuodesta 1933 alkaen kaksi varapuheenjohtajaa. Akseli Gallen-Kallela 1919–1932 Uno Harva 1930–1931 Otto Manninen 1932–1934 Emil Wikström 1932–1942 Albert Hämäläinen 1935–1941 Aarne Äyräpää 1941–1956 Alpo Sailo 1943–1954 Yrjö Kilpinen 1954–1959 Ilmari Heikinheimo 1957–1961 Viljo Kojo 1960–1962 Uuno Klami 1961–1962 Sulo Haltsonen 1962–1971 Erkki Ala-Könni 1963–1968 Pertti Virtaranta 1969–1989 Väinö Kaukonen 1972–1983 Heikki Kirkinen 1990–1994 Hannes Sihvo 1984–2002 Heikki Laitinen 1995–2004 Seppo Knuuttila 2002–2004 Vuodesta 2004 alkaen yksi varapuheenjohtaja Seppo Knuuttila 2002–2006 Hannu Saha 2006–2014 Hanna Snellman 2014–2016 Pekka Hako 2016–

Rahanvartijat: Otto Lumme 1919–1922 Antti Hiltunen 1922–1942 O. G. Nevanlinna 1942–1954 Lauri K. Soini 1954–1960 Eero Harkia 1961–1975 Mauno Turunen 1975–1988 Olli-Pekka Mikkola 1988–1995 Kyösti Järvinen 1996–2004 Marketta Jussila 2004–2014 Matti Sallamaa 2014–2019 Jussi Vaarnavuo 2018– Sihteerit: Uno Harva 1920–1922 U. T. Sirelius 1922–1929 A.O. Väisänen 1930–1941 Väinö Kaukonen 1942–1948 Sulo Haltsonen 1948–1957 Erkki Ala-Könni 1957–1959 Pentti Koskimies 1959–1963 Yrjö Larmola 1963–1965 Vuokko Kivisaari 1965–1967 Hannes Sihvo 1967–1972 Jukka Kukkonen 1972–1974 Satu Apo 1974–1975 Saima-Liisa Laatunen 1976–1978 Eira Penttinen 1978–1982 Marjatta Jauhiainen 1982–1990 Sirkka-Liisa Mettomäki 1990–2001 Toiminnanjohtaja: Ulla Piela 2002–2019 Niina Hämäläinen 2019–