Tapio Tuomela
Myönnetty:
Palkinnon arvo: 10 000 €
Toinen Kalevalaseuran palkinto myönnettiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 2005 säveltäjä Tapio Tuomelalle.
Tuomela (s. 1958) on kansainvälisesti tunnettu säveltäjä ja kapellimestari, jonka useista teoksista kuultaa kiinnostus suomalaiseen arkaaiseen kulttuurihistoriaan ja kiintymys pohjoiseen luontoon. Viime vuosina nämä piirteet ovat entisestään voimistuneet. Ranskalainen tilausteos Liekut ja loitsut (2000) kymmenelle laulajalle ja kahdelle soittajalle on syntynyt Kantelettaresta koottuihin runosäkeisiin. Kanteleen sointia kuullaan vaikuttavasti muun muassa sävellyksissä Lemmin loitsu (2000) ja Kuura (2001).
Tuomelan Paavo Haavikon aforistiseen librettoon säveltämä lemminkäisooppera Äidit ja tyttäret (1999) on yksi suomalaisen nykyoopperan merkkiteoksista. Oopperassa arkaainen kalevalainen estetiikka, runolaulumuistumat, kansanomainen laulutyyli sekä modernismin perintö ovat tasapainoisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Ma se ani om (2002) jatkaa Tuomelan arkaaismodernistista etsintää.
Tuomelan kamariorkesteriteos Jokk (1997) sai alkuaiheensa kalastusmatkalla Näätämöjoella. Samoja tuntoja tulkitsee kamariorkesterille sävelletty Lappic (2003). Nils Aslak Valkeapään saamenkielisiin runoihin Tuomela on säveltänyt kolme teosta: Vuohenki Luohti (2001) mezzosopraanolle ja orkesterille, Juoigga! (2002) baritonille ja kamariyhtyeelle sekä Govadas (2002) kontra-altolle ja barokkiyhtyeelle. Kulttuurihistorialliset aiheet ovat olleet monien muidenkin Tuomelan sävellysten innoittajana. Näitä ovat muun muassa teokset Aikamme Finlandia (1986), …ad astra (1989), Lemminkäinen(2000), Kangastus (1997), musiikkisatu Hölmöläisiä (2002) sekä laulut ja kuoroteokset Lassi Nummen runoista ja Kantelettaren juomalauluista. Aktiivisen sävellystyönsä ohessa Tuomela toimii kapellimestarina erikoisalanaan nykymusiikki ja ooppera.
Palkittuja
2023 – Pekka Laaksonen
Professori Pekka Laaksonen sai kahdeksannen Kalevalaseuran palkinnon Kalevalan päivänä 2023. Hän on edistänyt ja kehittänyt monitahoisesti perinnearkistojen ja keruiden toimintaa, luonut yhä uusia verkostoja sekä osallistunut aktiivisesti rajantakaisten runokylien tutkimushankkeisiin. Kalevalaseuran pitkäaikaisena puheenjohtajana Laaksonen on uudistanut merkittävällä tavalla säätiön toimintaa.
2020 – Satu Apo
Prof. emer. Satu Apo sai seitsemännen Kalevalaseuran palkinnon vuonna 2020. Hän on folkloristiikan ja kirjallisuuden tutkija, joka on työskennellyt folkloristiikan assistenttina Turun yliopistossa 1970–1980-luvuilla ja vuodesta 1991 alkaen Helsingin yliopistossa folkloristiikan apulaisprofessorina ja professorina sekä vuoden verran Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.
2017 – Seppo Knuuttila
Prof. emer. Seppo Knuuttila sai kuudennen Kalevalaseuran palkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta ja laaja-alaisesta työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Palkinto luovutettiin Knuuttilalle Kalevalaseuran seminaarissa Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 2017.
2014 – Senni Timonen
FT Senni Timonen sai viidennen Kalevalaseuran palkinnon tunnustuksena ansioistaan kansanlyriikan tutkijana. Timonen on tieteellisellä työllään tehnyt tunnetuksi kansan runollista luovuutta. Palkinto luovutettiin Timoselle Kalevalaseuran seminaarissa Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 2014.
2011 – Heikki Laitinen
Professori Heikki Laitinen sai neljännen Kalevalaseuran palkinnon tunnustuksena ansioistaan suomalaisen kansanmusiikin tutkijana ja taiteilijana. Palkinto luovutettiin Laitiselle Kalevalaseuran 100-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 28. helmikuuta 2011.
2008 – Michael Branch
Kolmas Kalevalaseuran palkinto myönnettiin 28. helmikuuta 2008 professori Michael Branchille.