Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Kalevalaseuran ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n järjestämässä Elävä Kalevala -kilpailussa kerättiin 11–19-vuotiaiden nuorten tulkintoja Kalevalasta ja sen hahmoista nykypäivän näkökulmasta. Kilpailu tuotti ajankohtaisia, kantaaottavia ja kekseliäitä näkemyksiä ainoista ja väinämöisistä.
Valtakunnalliseen Elävä Kalevala -kilpailuun lähetettiin 95 kilpailutyötä, ja siihen osallistui yhteensä yli 100 nuorta. Kekseliäiden kilpailutöiden joukossa oli sekä lyhyitä videoita, podcasteja, valokuvia että kuvataideteoksia.
Palkintoperusteluiden mukaan kilpailutöistä näkyy ja aistii, miten innoissaan nuoret olivat tarttuneet tehtävään ja miten hauskaa heillä oli töitä tehdessään. Palkintoraati oli vaikuttunut jännittävistä ja omaperäisistä ratkaisuista, joissa esimerkiksi räpättiin Kalevalasta ja tehtiin tutkivaa journalismia, shopping hauleja, animaatiota, performanssitaidetta, Kalevala-pelikortteja ja mainoksia. Vaikutuksen tekivät myös lukuisat podcastit ja erilaiset kuvataideteokset sekä sammon, ihmeellisen taikamyllyn lukuisat ominaisuudet, kuten sähkö-sampo, suklaa-sampo, sänky-sampo, redbull-sampo, hus-kiire-sampo ja rauhaa ja rakkautta -sampo.
”En usko, että me Kalevalaseurassa tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa keksittäisiin, että nykyajan Aino on tietenkin Zara Larsson tai, että Väinämöinen on ” Sägääjä iänikuinen” ja kilpalaulanta ”Viileän Väinämöisen ja joujoujoukahaisen kilparäppi, jonka fiittaa Aino”. But of course!”, hämmästelee palkintoraadin puheenjohtaja, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen nuorten kekseliäisyyttä.
Useat kilpailutyöt olivat hyvin ajankohtaisia ja kantaaottavia. Kalevala peilautui töissä nykyaikaan hauskasti, koskettavasti ja kipeästikin, kuten ”Lyseon kultaiset neidot” -taideperformanssissa tai videossa 16-vuotiaasta paikallisesta nuoresta Marjatasta, joka tulee raskaaksi ”randomisti marjasta”, jonka laittaa suuhun. Videossa otetaan muun muassa kantaa erilaisiin perheisiin ja todetaan, että ”yksinhuoltajuus on legit ihan ok”. Kuvataiteellisissa töissä tulivat erityisen hienosti esiin taiteen välittömyys, koskettavuus ja tunteet, kuten kollaasitekniikalla toteutetussa teoksessa ”Tunnenko kuin Ilmatar” tai maalauksessa ”Veden morsian”, jonka keltakultainen hahmo hiipii veden pinnasta suoraan katsojan iholle.
Palkittavien töiden valinnassa painotettiin kilpailutöiden laajaa skaalaa ja eri taiteenlajeja. Raadin valintaan vaikuttivat myös tekijöiden aito heittäytyminen kulloiseenkin projektiin, huolellinen, asiantunteva toteutus, ajankohtaisuus, Kalevalan soveltaminen nuorten omaan maailmaan ja huumori.
Palkituissa töissä on kaksi näyteltyä ja dramatisoitua videota, kaksi erilaista podcastia, videotutkielma, näytelmäkäsikirjoitus ja kaksi kuvataiteen työtä.
Palkitut
Kilpailun pääpalkinnon (500 euroa) voittajaksi valittiin Hakarinteen koulun työryhmä Tammisaaresta. Toisen palkinnon (300 euroa) sai Aida Eppert Turun klassillisesta lukiosta ja kolmannen palkinnon (200 euroa) Saana Matilainen Suutarilan peruskoulusta Helsingistä.
Kunniamaininnalla palkittiin seuraavat 5 osallistujaa: Tuusniemen lukion 1A:n työryhmä, Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Uuniperunaveikot, Turun klassillisen lukion työryhmä, Helsingin Rudolf Steiner -koulun 4C:n työryhmä ja Vilja Summanen Savonlinnan taidelukiosta.
Osa kilpailutöistä pääsee esille Gallen-Kallelan Museon näyttelyyn Espooseen, ja niitä julkaistaan myös SKS:n digitaalisella Kalevala-sivustolla.
Elävä Kalevala -kilpailu (18.8.2025–28.2.2026) on osa Kalevalalle myönnettyyn Euroopan kulttuuriperintötunnukseen liittyvää hanketta. Kilpailun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevalaseura ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry. Kilpailu juhlistaa myös Elias Lönnrotin ensimmäisen Kalevala-painoksen, Vanhan Kalevalan (1835) ilmestymisen 190. vuotta.
Elävä Kalevala -kilpailun palkinnot jaettiin Eurooppa-päivän aattona 8.5.2026 SKS:n juhlasalissa pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa.
Kiitämme lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita! Kilpailutyöt on arkistoitu SKS:n arkistoon.
1.–3. palkinto
Ensimmäinen palkinto, 500 euroa
Hakarinteen koulun työryhmä: Maailman synty
Lemme Haaranen, Eimi Nylund, Henna Timonen, Essi Ikonen, Sipe Lehtivuori, Emma Jyrkkänen, Johanna Niiniharju, Alessa Wasiljeff
Maailman synty aloittaa monen eepoksen, niin myös Kalevalan. Se on Kalevalan alkutarina ja mytologinen kehys. Kilpailutöiden joukossa oli videonäytelmä, joka jäi raatilaisten mieleen aivan erityisellä tavalla: näytelmä oli tarttuva ja innostava, jokainen kohtaus oli sellainen, että sen halusi katsoa yhä uudestaan. Mikä mieletön idea, että Ilmatar on vettä täynnä olevassa kylpyammeessa kännykkä kädessä ja munia hautovana sotkana esiintyy ruokalähettirobotti! Ja kun munat rikkoutuvat, niistä syntyy maailma eli ”koko maailmankaikkeuden kattava verkkoyhteys ja wifi-palvelu”. Joukahaisen ja Väinämöisen kohtaaminen on toteutettu niin, että Joukahainen riehuu makuuhuoneen sängyssä heitellen tyynyjä ja peittoja. Itse kilpalaulanta käydään Väinämöisen ja Joukahaisen välillä tekstiviestejä / whatsapp-viestejä lähetellen ja tietokonepeliä pelaten.
Kuuluisa tietäjä, samaani Väinämöinen on alussa kirjaviisas hakien kirjastaan myös salattua tietoa ja hän osaa tietenkin lukea kirjaa ylösalaisin, mutta kasvaa kertomuksen kuluessa supersankariksi, jolla on oma fanijoukkonsa. Väinämöisen ulkonäkö pitkine partoineen on yksinkertaisesti hieno. Sammon takoja Seppo Ilmarinen kuvataan insinöörinörttinä, joka laskee todennäköisyyksiä laskimella, takoo sähkömagneettisen vuorovaikutuksen avulla ja yhdistelee sähkövirtoja toisiinsa. Viimein ahjosta tungeksii esiin sampo, kirjokansi, eli kuudennen sukupolven 6G-matkapuhelinverkko!
Näytelmää on ollut tekemässä iso joukko ja yhteisen tekemisen ilo välittyy läpi videon. Näytelmää on myös helppo seurata, sillä kohtauksia taustoittaa ja selittää kertoja. Siitä myös kiitos tekijöille.
Näytelmä ”Maailman synty” on monitahoinen, hauska, yllättävä, Kalevalan ja tekijöiden omaa 2020-luvun maailmaa yhdistävä mieletön hypersukellus nykyajan ainoihin, väinämöisiin ja koko kalevalaiseen maailmaan.
Toinen palkinto, 300 euroa:
Aida Eppert, Turun klassillinen lukio: Vesi vanhin voitehista
”Antiikin Kreikan filosofi Thales Miletos tunnetaan lauseesta: kaikki on vettä. Vesi on symboloinut mennyttä, tulevaa ja ajan virtaa”, näin alkaa palkittava videotutkielma ”Vesi vanhin voitehista”, joka myös kertoo, että Kalevalassa vesi voi tarkoittaa loppua tai lopun alkua.
Palkintoraati oli ilahtunut, että kilpailutöiden joukossa oli omaperäinen ja esteettisesti toteutettu videotutkielma veden merkityksestä Kalevalassa ja mytologiassa. Siinä ei kuitenkaan keskitytä vain Kalevalaan vaan tulkitaan Kalevalaa suhteessa muihin eepoksiin ja mytologioihin. ”Vesi vanhin voitehista” on huolellisesti tehty, runoutta, tutkittua tietoa ja visuaalisuutta yhdistävä podcast, joka jättää katsojalle ja kuulijalle kauniin ja levollisen vaikutelman. Kuvamateriaali on tarkkaan valikoitu teemaan sopivaksi ja siinä on vahvasti esillä tekijän hyvin kehittynyt taiteellinen näkemys.
Kolmas palkinto, 200 euroa:
Saana Matilainen, Suutarilan peruskoulu: Kilpalaulajat
”Kilpalaulajat” on taiteellinen työ, joka sai raadin huudahtamaan WOW! Teos on vaikuttava, se pysäyttää. Kilpalaulajat on erittäin taitavalla tekniikalla toteutettu moderni kuvataideteos Kalevalan yhdestä tunnetuimmasta runokohtauksesta, Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta. Mikkeihin laulavat hahmot ovat tunnistettavia ja vertautuvat tuttuihin reality-lauluohjelmiin, kuten Voice of Finland tai Masked Singer. Siveltimen terävät vedot korostavat kohtauksen latautunutta kipinätunnelmaa. Tummanpuhuva väritys sekä tekniikka luovat teokseen mystistä ja toisaalta heavy metal -henkistä tunnelmaa. Teosta voisi kutsua nimellä Voice of Finland feat. Kalevala.
Kunniamaininnat
Tuusniemen lukion 1A:n työryhmä: Kullervon tarina, moderni versio
Työryhmä: Hallikainen – Oksman – Räsänen
Kullervo on Kalevalan hahmoista ajankohtaisimpia jo Kullervo-elokuvan vuoksi, mutta kaltoin kasvatettu ja kohdeltu Kullervo puhuttelee nuoria tässä ja nyt. Kullervon moderni tarina noudattaa Kalevalan Kullervo-runoa ja sen juonta modernilla twistillä.
Taiteellisia ratkaisuja on monia, ja ne on toteutettu hienosti. Esimerkiksi animaatioliekit toimivat palavana nuotiona; Ilmarisen emännän leipoessa Kullervolle kiven eväsleivän sisään kohtaus viedään lähikuvana kameralle. Kullervon ja sisaren yhteisen yön merkkinä soi George Michaelin ikoninen Careless Whisper.
Videonäytelmää on helppo seurata, sillä ennen jokaista kohtausta katsoja voi lukea Kalevalan Kullervo-runon suorasanaisena tekstinä, jonka jälkeen on kohtauksen dramatisointi.
Näyttelijät heittäytyvät täysillä Kullervon maailmaan. Näytelmää oli ilo katsoa.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun työryhmä Uuniperunaveikot: Nykyajan Kalevala
Nykyajan Kalevala -videopodcast on rakennettu haastatteluksi, jossa vierailijoina ovat tekoäly ja Kalevalan keskeiset hahmot. Tapaamme nykypäivän Kalevalan hahmot, Ainon eli Zara Larssonin, Seppo Ilmarisen eli Elon Muskin ja Louhen eli Donald Trumpin. Jokainen haastattelu on toteutettu samalla kaavalla, mikä lisää sen hauskuutta ja kiinnostavuutta. Jokaisella haastateltavalla on myös legendaarisia repliikkejä:
”Stay tuned, keep it real ja muista, yksinkin voi olla epic”, sanoo Zara Larsson / Aino
”Mä hitsaan tätä uutta epic-taloo Pohjolaan”, kertoo Elon Musk / Seppo Ilmarinen
”Maailma yrittää olla mun tiellä, mutta mä oon aina one step ahead”, ilmoittaa Trump / nykypäivän Louhi
Videopodcastista välittyy innostus ja aitous, ja vaikka aina ei saa kovin hyvin selvää maskien takaa puhuvista nykyajan Kalevalan sankareista, niin heidän spiikkinsä on hauskasti mietitty ja toteutettu.
Podcast huipentuu Zara Larssonin Lush life -tanssiin.
Turun klassillisen lukion ”Tosi hyvä ryhmä Turusta”: Väinämöisen jäljillä
Podcastissa Väinämöisen jäljillä liikutaan tutkivan toimittajan mukana Turussa. Toimittaja on etsimässä Kalevalan taakseen jättänyttä Väinämöistä, sillä hänen uskotaan elävän vielä jossain. Toimittaja haastattelee ensin alan tutkijoita, kuten ”folkloristiikan ja fysiologian professoria ja kalevalastiikan tutkijatohtoria” sekä ”oikeaa tieteellistä tutkijaa ja kosmologian mestaria”. Tutkijoista ei kuitenkaan ole apua, vaan toimittajaryhmä ryhtyy haastattelemaan paikallisia ihmisiä. Erilaisten vihjeiden kautta Väinämöinen löytyy erään tienvarren rinteeltä ja loppu on historiaa…
Tutkivaa journalismia sekä tiedettä ja yliopistotutkijoita parodioiva podcast on hersyvä ja hallittu kokonaisuus, joka hyödyntää kekseliäästi paitsi tutkimusta ja MOT-sarjaa, myös Kalevala-kuvastoa ja tieteiselokuvaa.
Helsingin Rudolf Steiner -koulun 4C:n työryhmä: Kalevala neljäsluokkalaisten silmin
Palkintoraati oli iloinen myös kuvataidesarjasta, jonka toteutuksesta vastasi eräs 4. luokka. Sarja sisältää piirustuksia ja tekstiä sekä maalauksia. Niistä välittyy yhdessä tekemisen riemu. Raati ilahtui 4. luokkalaisten taiteellisista, hienoista töistä, mutta myös siitä, miten Kalevalaa oli tulkittu kuvataiteen keinoin. Esimerkiksi vedestä nouseva hirviö, Kalevalan Iku-Turso, rannalla itkevä Aino, maailmansyntymunat ja sarjakuvamainen piirros tekivät raatiin vaikutuksen.
Vilja Summanen, Savonlinnan taidelukio: Kalevalan uudet tuulet
Elävä Kalevala -kilpailutöiden joukossa on taideteos, joka ei itse asiassa ole podcast, video, valokuva tai kuvataideteos. Se on näytelmäkäsikirjoitus, jonka idea, ajankohtaisuus ja kekseliäisyys Kalevalan nykytulkintoja ajatellen ansaitsee tuomariston kunniamaininnan.
Näytelmän päärooleissa ovat:
Väinämöinen, energiayhtiö Sampo Company LTD:n senior management manager, villisilmäinen vanhus
Joukahainen, yhtiön nuorin johtohahmo, tunnetaan Instagramissa nimellä @jouca, kivenkova kokoomuslainen
Seppo, yhtiön creative producer
ja
Aino, Puiden puolesta -aktivistiryhmän epävirallinen johtaja, Joukahaisen sisko, vannoutunut vihreä
Näytelmän keskiössä ovat Sampo-yhtiön suunnittelemat laajat puunhakkuut, joita Ainon vetämä aktivistiryhmä vastustaa ja joiden vuoksi se järjestää mielenosoituksen. Kirjallisesta taidokkuudesta kertoo se, että näytelmän tapahtumat tapahtuvat yhden päivän aikana. Joukahaisen minäkeskeisyys, aktivistiryhmän idealismi, Väinämöisen mystinen katoaminen ja Sampo-yhtiön voiton tavoittelu kietoutuvat kutkuttavaksi dialogiksi.
Palkintojenjakotilaisuus
Tallenne Eurooppa-päivän aattona 8.5.2026 järjestetystä palkintojenjakotilaisuudesta on katsottavissa 22.5.2026 saakka.
