Joël Adotevi: l’Enjeu du Kalevala (2010)

Kalevalasällskapet – för vetenskap och konst!

Kalevalasällskapet är en stiftelse som har som uppgift att förmedla, forska kring och ge ut information om Kalevala och finskt kulturarv, och strävar i sin verksamhet efter att förena och främja vetenskap och konst. Vi arrangerar evenemang, delar ut priser, ger utlåtanden och samarbetar med olika kulturaktörer i såväl Finland som utomlands. Vi bjuder in experter på Kalevala, kulturarv och finsk kultur till att bli medlemmar i sällskapet. Kalevalasällskapet värdesätter kulturell mångfald och är en politiskt obunden aktör.

Vaihtoehtoinen teksti

Årsbok 102

Kansallisesta ylirajaiseen. Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus.

Kalevalasällskapets årsbok 102. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu och Tuomas Martikainen (red.) Omslag: Vesa Loikas, Tasapaino (2014) Omslagsdesign: Markus Itkonen

Lue lisää

Uutiset

Kalevaladagens seminarium: Hur skulle jag läsa Kanteletar?

Sångerskan Anna Järvinen i Kekriseminariet

Stiftelsen Kalevala sällskapets styrelse förnyades

Somessa

Hieno uutinen: Euroopan komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Kalevalalle! Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 lähtien kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. 

Komissio perustelee:

”Karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuva Kalevala on yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia. Suomessa sitä käytettiin kansakunnan rakentamiseen. Sen lisäksi että Kalevala on tärkeä osa karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, se on myös osoitus eurooppalaisten kulttuurien ja identiteettien vuorovaikutuksesta ja monikerroksisuudesta.”

Kalevala on yksi harvoista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista, joille Euroopan kulttuuriperintötunnus on myönnetty. Tunnus myönnettiin Kalevalalle nimenomaan ajassa elävänä eepoksena. 

”Tunnus mahdollistaa laajan yhteistyön Kalevalaan sekä karjalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriperintöön erikoistuneiden tahojen kanssa. Tunnukseen liittyvässä pedagogisessa hankkeessa on tarkoituksena avata Kalevalan merkityksiä ja taustoja sekä kannustaa nuoria pohtimaan kulttuuriperintöä osana oman identiteettinsä muotoutumista”, kertoo Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.

Tunnukseen liittyvän hankkeen toteuttaja on SKS yhdessä Kalevalaseura-säätiön, Gallen-Kallelan Museon, Juminkeko-säätiön, Parppeinvaaran runokylän sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Verkostoon kuuluu monia Kalevalaan, karjalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä pedagogiikkaan erikoistuneita toimijoita. 
Tästä työmme vasta alkaa!

Lue lisää 👉 https://kalevalaseura.fi

@kalevalaseura
@gallenkallelan_museo 
@juminkeko_kalevalakeskus 
@parppeinvaaranrunokyla 
@museovirasto 

@kalevalaisetnaiset 
@karelia_amk 
@karjalaiset_nuoret 
@karjalanliitto
@karjalansivistysseura 
Paikkarin torpan tuki
Runolaulu-Akatemia
@instituutit
@kulttuuriperintokasvatus 
@uniartshelsinki Kansanmusiikin aineryhmä
@uniturku Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma
@aidinkielenopettajainliitto

kalevalaseura

Elias Lönnrot syntyi 9.4.1802. Sata vuotta myöhemmin hän sai oman karamellin "hienon hienolla Créme brulé täytteellä". Ilmoitus on julkaistu Uudessa Suomettaressa 21.10.1902.

Karamellit, postikortit ja muut oheistuotteet liittyvät Lönnrotin patsaan paljastamiseen. Lue siitä lisää Lotte Tarkan artikkelista "Lönnrotin patsaan juurella" Kalevalaseuran blogissa! 

👉  https://kalevalaseura.fi

#EliasLönnrot

kalevalaseura

Lönnrotin patsas paljastettiin vuonna 1902, Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa – salaa yöllä ennen virallisia päiväseremonioita. Skandaalia käsiteltiin lehdistössä laajasti, salapaljastajaa haastateltiin.

Lotte Tarkka on paneutunut katsomaan patsasta historiallisessa kontekstissaan, sortovuosien keskelle piirrettynä merkkinä. 

Tänään, 9.4., on kulunut 222 vuotta Elias Lönnrotin syntymästä.

👉 https://kalevalaseura.fi

#EliasLönnrot #EmilWikström #EinoLeino #sortovuodet #lehdistö #passiivinenvastarinta

kalevalaseura

Tiesittekö, että 1800-luvulla Britanniassa vallitsi suoranainen epomania, ja Poetical Register -lehdessä oli oma arvosteluosasto eeppisille ja historiallisille runoille?

Tutkija Hanna Karhu asettaa Kalevala-eepoksen kirjallisuudentutkimuksen kehyksiin ja kysyy, millaisten kirjallisuuden virtausten keskellä tekijä teostaan kirjoitti. Mikä on teoksen suhde omaan lajiinsa, miten se toistaa tai muuntaa lajinsa käytäntöjä? Miten teos keskustelee muiden kirjallisten teosten kanssa?
#eepos #SongOfOssian #Nibelungenlied #Beowulf #ChansonDeRoland #EliasLönnrot #kirjallisuudentutkimus

👉 https://kalevalaseura.fi

kalevalaseura

Muistutus: Kalevalaseura-säätiön apuraha- ja avustushaku on avoinna maaliskuun ajan. Lue lisää 👉 https://kalevalaseura.fi

Hakulomake sulkeutuu, kun maaliskuu vaihtuu keskiyöllä huhtikuuksi. Viimeinen hakupäivä on pääsiäissunnuntai. Teknistä tukea saa tarvittaessa varmimmin, jos hakemuksen jättää jo arkena. 

#KalevalaseuranTuella #apurahat #apurahahaku #TiedeJaTaide

kalevalaseura

Kalevalan runon 14 alkuun mennessä Lemminkäinen ei ollut saanut hiihdettyä kiinni Hiiden hirveä. Hän päättää vielä kerran yrittää, ja lausuu metsämiehen luvut, jotta metsä olisi hänen aikeilleen suosiollinen. 

"Terve vuoret, terve vaarat,
Terve kuusikot kumeat,
Terve haavikot haleat,
Terve tervehyttäjänne!"

"Miesty metsä, kostu korpi,
Taivu ainoinen Tapio,
Saata miestä saarekselle,
Sille kummulle kuleta,
Jost' on saalis saatavana,
Erän toimi tuotavana!"

Tämä oli Joseph Alasen viimeinen vinjetti sarjassa, jonka oli määrä kattaa Kalevalan kaikki 50 runoa. Mitä olisikaan vielä saatu nähdä, ellei espanjantauti olisi korjannut taiteilijaa Tuonen tuville kesken kaiken? Lemminkäisen seikkailut kuitenkin jatkuvat ilman vinjettejäkin.

#JosephAlanen #Lemminkäinen #MetsämiehenLuvut #AvoinKalevala #Kalevala 

👉 http://kalevala.finlit.fi/items/show/30

kalevalaseura