Kalevalaseura in English / på svenska

Kalevalaseura

Kalevalaseura-säätiön tehtävänä on Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittäminen, tutkiminen ja julkaiseminen, tieteen ja taiteen yhdistäminen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistäminen.

Main menu

Skip to content
  • Kalevalaseurasta
    • Kalevalaseuran historia
    • Asiantuntija
    • Palkinnot
    • Julkaisut
    • Hallinto ja talous
  • Kalevalasta
    • Kalevalan juhlinta
    • Kalevalan käännökset
    • Elias Lönnrot
  • Vuosikirjasta
  • Tietoa jäsenille
  • Ajankohtaista
  • Blogi

  • Kansanrunoudentutkija Väinö Salminen, yksi Kalevalaseuran perustajajäsenistä, vieraili Suomen Karjalan kuuluisimmassa runokylässä Ilomantsin Mekrijärvellä vuonna 1913. Oppaana Mekrijärven laulajasukujen historiaan toimi takana seisova Jeremi Volotinen. Kuva Väinö Salminen, SKS KRA.

  • Presidentti Svinhufvud kiittää esiintyneitä lapsia Kalevalan 100-vuotisjuhlassa Helsingin Messuhallissa vuonna 1935.

  • Pekka Laaksosen puheenjohtajakaudella Kalevalaseura aktivoitui ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka liittyivät usein perinnemaisemien säilyttämiseen. Murhijärvi-mielenosoituksessa 13.9.1988 eduskuntatalon portailla Kalevalaseuran kylttiä kantaa professori Hannes Sihvo ja SKS:n kylttiä Kansanrunousarkiston johtaja, Kalevalaseuran puheenjohtaja Pekka Laaksonen.

Kalevalaseura-säätiön tehtävänä on Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittäminen, tutkiminen ja julkaiseminen, tieteen ja taiteen yhdistäminen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistäminen. Järjestämme tapahtumia, myönnämme tunnustuspalkintoja, annamme lausuntoja ja teemme yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kutsumme jäseniksemme Kalevalan, kulttuuriperinnön ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita. Kalevalaseura arvostaa monikulttuurisuutta ja on poliittisesti sitoutumaton toimija.

Tietoa

Information

Information

Kalevalaseurasta

Kalevalaseura-säätiö on perustettu vuonna 1911. Säätiö edistää Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa. ›

Kalevalasta

Elias Lönnrotin (1802–1884) koostama Kalevala on suomalaisten kansalliseepos. Se on suomenkielisen kirjallisuuden merkkiteos ja yksi maailmankirjallisuuden suurista runoelmista. ›

Vuosikirjasta

Kalevalaseuran vuosikirja ilmestyy vuosittain loka–marraskuun vaihteessa. Kirjassa julkaistaan vertaisarvioituja artikkeleita perinteen- ja kulttuurintutkimuksen alalta. Ensimmäinen vuosikirja ilmestyi vuonna 1921. ›

Ajankohtaista

  • UutisetToiminnanjohtajan haku on päättynyt22.03.2019
  • BlogiYksilöstä avautuu aistikulma05.03.2019
  • UutisetKalevalaseura hakee toiminnanjohtajaa ja myöntää apurahan Kalevalaan liittyvään tutkimukseen28.02.2019
  • UutisetKalevala-tietoutta englanniksi04.02.2019
  • BlogiKulttuurinen omiminen29.01.2019
Lisää ajankohtaista +

Kalevala-aiheisia uutisia muualta

  • 24.03.2019 - Aamuset Kaupunkimedia↗ ÅST:n Kalevala-tuotanto yhdistetty erikoiskoulutukseen
  • 17.03.2019 - Länsiväylä↗ Monikulttuurinen perhekerho museossa
  • 17.03.2019 - Helsingin Sanomat↗ Lukijan mielipide: Lönnrot piti tärkeimpänä runojen tallentamista
  • 08.03.2019 - Talouselämä↗ Kalevala-analyytikon tärpit: Sampoon kohdistuu vihamielinen nurkanvaltaus
  • 07.03.2019 - Helsingin Sanomat↗ Lukijan mielipide: Kalevala on poliittisiin tarkoituksiin omittu teos
  • 06.03.2019 - Karjalan Sanomat↗ Sampo ja kansaneepos: mitä yhteistä?
  • 01.03.2019 - Ostnyland↗ På torsdagen firade vi Kalevaladagen, och i veckans frågesport kan du testa dina kunskaper om Finlands nationalepos. 1.3.2019 - 09.43
  • 01.03.2019 - Iltalehti.fi↗ Kalevalan päivä päättyi satumaiseen näytökseen: Revontulet loimusivat ympäri maata - upeat kuvat
  • 01.03.2019 - Helsingin Sanomat↗ Ankkanurkka: Itarus iänikuinen
  • 28.02.2019 - YLE Areena↗ Faunin iltapäivä Kalevalan kankahilla
Listaa lisää uutisia
  • Taiteilijoiden Kalevala -sivusto esittelee eri kulttuureista kotoisin olevien taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta.
  • Kalevala maailmalla -sivusto kertoo Kalevalan käännöksistä, historiasta ja kääntäjistä.
  • Kalevalan kankahilla -peli. Tunnetko Väinämöisen, Ainon tai Seppo Ilmarisen?
  • Kalevalan kulttuurihistoria on sivusto, joka syventyy Kalevalan merkitykseen kulttuurissamme.
Kalevalaseura
Mariankatu 7 C 00170 Helsinki Suomi
Toimisto on avoinna arkisin klo 8.30–16. (Suljettu 1.7.–31.7. välisenä aikana.)
P 040 538 5144 F 09 631 721
kalevalaseura@kalevalaseura.fi

Henkilökunnan yhteystiedot »
Kalevalaseura Facebookissa Kalevalaseura in English Kalevalaseura på Svenska Rekisteriseloste ja tietosuoja

Henkilötietolain mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste

1. Rekisterinpitäjä
Kalevalaseura-säätiö
Mariankatu 7 C
00170 HELSINKI
Y-tunnus 1466312–0
2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa
Ulla Piela, toiminnanjohtaja
Mariankatu 7 C
00170 HELSINKI
kalevalaseura@kalevalaseura.fi
puh. +358 40 538 5144
3. Rekisterin nimi
Kalevalaseura-säätiön sähköisen uutiskirjeen tilaajarekisteri
4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
Tilaajien tietojen säilytys sähköisen kirjeen lähettämiseksi.
5. Rekisterin tietosisälto
  • nimi
  • sähköpostiosoite
6. Säännönmukaiset tietolähteet
Sivusto osoitteessa kalevalaseura.fi
Ensisijaisesti rekisteröity henkilö itse.
7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset
Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.
8. Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Tiedot tallennetaan Mailchimp-palvelun (The Rocket Science Group, LLC d/b/a MailChimp) tietokantapalvelimille. Käyttäjät antavat yksiselitteisen luvan tietojen tallentamiseen ja käsittelemiseen EU:n ulkopuolella tiilamalla uutiskirjeen. Käyttäjistä ei tallenneta arkaluonteisia tietoja.
9. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisteritietoja säilytetään valvottuihin ja suojattuihin tiloihin sijoitetuissa ATK-laitteissa. Pääsy rekisteriin on rajattu rekisterinpitäjän, verkkosivun tekniselle toteuttajan (Solid Angle Oy), sekä Mailchimp-palvelun (mailchimp.com/legal/privacy/) työntekijöille työtehtävien perusteella myönnettyihin käyttäjätunnuksiin, joilla pääsee vain ko. työntekijän tarvitsemiin tietoihin. Yhtymän henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus rekisteritietoihin.
10. Tarkastusoikeus
Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus tarkistaa hänestä rekisteriin tallennetut henkilökohtaiset tiedot ilmaiseksi kerran vuodessa rekisterinpitäjältä. Tarkastuspyyntö tehdään kirjallisesti seuraavalla lomakkeella: Rekisteritietojen tarkastuspyyntölomake
11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista
Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisterissä oleva virheellinen tieto. Korjaamisvaatimus tehdään kirjallisesti seuraavalla lomakkeella: Rekisteritietojen korjaamispyyntölomake
12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet
[kts. edellinen]