Kiistelty, kiitetty, kiistetty Kalevala
Kalevala on sen ilmestymisestä alkaen innostanut monipuolisesti kulttuuria, taidetta ja tiedettä, ja sitä on käytetty välineenä ja symbolina myös erilaisissa suomalaisuuteen liittyvissä kiistoissa. Monikerroksisena suullis-kirjallisena teoksena Kalevala on ristiriitainen ja se kiinnittyy ajankohtaisiin kysymyksiin kulttuuriperinnöistä ja kaanoneista.
Kenen ääni Kalevalassa kuuluu? Millaista ”suomalaisuutta” se esittää? Onko Kalevala ryöstetty – ja keneltä? Kuka omistaa Kalevalan, ja mitä kaikkea sen omistajuus voisi tarkoittaa? Missä kaanonissa Kalevala on ja millaisissa yhteiskunnallis-poliittisissa yhteyksissä eeposta on eri aikoina käytetty? Muun muassa näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Paneelissa keskitytään Kalevalan moninaiseen ja kiistanalaiseen asemaan suomalaisessa ja karjalaisessa kulttuurissa.
Keskustelijoina ovat taiteilija, kirjailija Juha Hurme, karjalaisaktivisti Tuomo Kondie, kirjallisuudentutkija Olli Löytty, Karjalan Sivistysseuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova sekä folkloristi Niina Hämäläinen.
Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kati Mikkola.
Tilaisuuden avaavat SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen ja Kalevalaseuran hallituksen jäsen Lotte Tarkka.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se myös striimataan.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Artikkelin pääkuvan kollaasi
Lönnrotiana 29a. SKS
Kalevala-kokoelma. SKS
Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen. Toim. Juha Hurme, Elli Salo, Kati Rapia & Miira Luhtavaara. Teos 2020
Joel Adotevi: l’Enjeu du Kalevala (2010). Taiteilijoiden Kalevala
Iivana Shemeikka ja pojanpoikansa. Kuva Jussi Lukkarinen 1906. finna.fi
Suomen suuriruhtinaanmaan kartta 1875. Tiedosto 1. Kansallisarkisto