Musiikki karjalais-suomalaisena kulttuuriperintönä
Osa 2 keskustelusarjassa Ylirajainen kulttuuriperintö ja muita Karjalan kysymyksiä.
Musiikki on luonnostaan ylirajaista. Muistinvaraisen kansanmusiikin aikakaudella se ei välittänyt kielellisistä tai hallinnollisista rajoista. Siksi vanhempi karjalais-suomalainen musiikkiperinne runolauluineen, kanteleineen, jouhikkoineen ja monine muine soittimineen oli yhteistä. Musiikin estetiikassa karjalaiset olivat esikuvina sata vuotta sitten, nyt taas on jo useita vuosikymmeniä vallinnut elävä yhteistyö ja vuorovaikutus muun muassa suomalaisen kansanmusiikin koulutuksen ja Petroskoin instituutioiden välillä.
Onko tullut uudenlaisten kysymysten tai vastakkainasettelun aika? Määritelläänkö kansanmusiikin omistajuutta uudella tavalla? Kenellä on oikeus kieltää tai sallia yhteisen kulttuuriperinnön käyttö?
Kalevalaseura ja Ääniteatteri Iki-Turso ovat kutsuneet taiteilijoita, tutkijoita ja karjalaisaktivisteja keskustelemaan näistä ajankohtaisista teemoista. Paikalla keskustelemassa ovat kansanmusiikin professori Kristiina Ilmonen, emeritusprofessori Heikki Laitinen, FT, MuM Heidi Henriikka Mäkelä, kansanmusiikinopiskelija Essi Hirvonen ja Karjalazet nuoret Suomes -yhdistyksen puheenjohtaja, FM Tuomo Kondie.
Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimii runolaulaja, MuT Maari Kallberg.
Tapahtumaa voi seurata myös verkossa.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Kuva: Humppilalaiset Aarnion sisarukset Hilja (kantele), Rauha (viulu) ja Lempi (viulu) Aino-puvuissaan soittamassa Humppilan terveystalon vihkiäisjuhlissa. Forssan museo. Finna.fi