Laulettu Kalevala – sjung Kalevala
Taiteiden yönä ravintola Villissä Wäinössä kuullaan Kalevalaa laulettuna suomeksi ja ruotsiksi sekä keskustellaan Kalevalasta ja sen laulamisesta. Laulamassa ja keskustelemassa ovat Ääniteatteri Iki-Turso ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi.
Ääniteatteri Iki-Turso on jo yli 20 vuoden ajan kiertänyt Suomea ja maailmaa konsertoimassa ja luennoimassa runolaulusta sekä tehnyt kokeilevia ääniteatteriesityksiä yhdessä ja erikseen. Runolaulu on ainutlaatuinen laulunlaji ja keskeinen osa vanhaa itämerensuomalaista laulukulttuuria, jonka avulla on käsitelty, jäsennetty ja tulkittu maailmaa sekä arjessa että juhlassa. Sille on ominaista viiden sävelen maailma ja kahdeksantavuiset runosäkeet. 1800-luvulla Elias Lönnrot muokkasi lauluista Kalevalan ja Kantelettaren. 1900-luvulla runolaulu oli jo unohtumassa, mutta viime vuosikymmeninä sitä on elvytetty menestyksellä.
Iki-Turso ja Laulettu Kalevala
Yksi tärkeimmistä runolaulukulttuurin elvyttäjistä on ollut Iki-Turso -ryhmä. Vuonna 2023 Iki-Turso alkoi julkaista Kalevalasta laulettua äänikirjaa. Äänikirjan 1. jakso julkaistiin Kalevalanpäivänä, 28.2.2023 digitaalisesti. Loput äänikirjasta julkaistaan kahdessa osassa vuoden 2023 aikana. Kaikkea tätä juhlitaan julkaisukeikoilla.
Hankkeen on ideoinut ja käynnistänyt kuhmolaissyntyinen kansanmusiikin luova tuottaja Mari Pääkkönen, joka ensi töikseen kutsui mukaansa Ääniteatteri Iki-Turson runolaulajia. Runot on jaettu laulajien kesken, ja he ovat etsineet niihin traditionaalisista sävelmistä melodiat. Laulua ja siten koko äänikirjaa leimaa vähäsävelisyys ja pelkistyneisyys. Näin äänikirjaa kuunnellessa jää tilaa kuuntelijan omalle mielikuvitukselle.
Kalevalan kuunteleminen laulettuna on yksi tapa kokea eepos. Työryhmä toivookin yleisön löytävän Kalevalan uudella tavalla. Tutun eepoksen toivotaan avaavan ovia laajaan ja kiehtovaan runolaulumaailmaan.
Iki-Turso: Heikki Laitinen, Eila Hartikainen, Taito Hoffrén, Maari Kallberg, Ilona Korhonen, Anna-Kaisa Liedes ja Juha Valkeapää.
(Kuva: Tatu Rouvinen)
Maria Kalaniemi
Maria Kalaniemi on monista musiikkityyleistä oman persoonallisen ilmaisunsa kehittänyt taiteilija. Hän on tehnyt kolmen vuosikymmenen aikana mittavan uran koti- ja ulkomailla uudistaen käsitystä harmonikasta ja sillä soitettavasta musiikista. Vuonna 2024 Kalaniemi viettää 60-vuotisjuhlavuotta konsertoiden monimuotisesti festivaaleista hoivakoteihin. Maria Kalaniemen muusikkouden peruspilareita on laulu, joka säteilee tavalla tai toisella Kalaniemen taiteilijuuteen, melodioiden käsittelytavassa, tulkinnoissa ja hengittävyydessä.
Maria Kalaniemi: ”Runolaulu ja runolaulajat ovat vahvasti vaikuttaneet taiteilijuuteeni harmonikansoittajana ja laulajana ollen olennainen osa muusikkoidentiteettiäni. Tein vuonna 2009 taiteellisen tohtorintutkintoni Sibelius-Akatemiassa otsikolla Runonsoittoa ja paljelaulua (Runospel och bälgasång), jossa runolauluperinne nivoutui olennaiseksi osaksi tohtorintyöni taiteellista kokonaisuutta. Innoituksen runolauluaiheeseen koin jo opiskellessani Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla 1980-luvulla. Tällöin sain kuulla arkistoäänitteiltä runolaulajia sekä itse laulaa ja esittää runolaulua yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Tämä avasi minulle uuden kiehtovan maailman kansanmusiikkiin ja sen monimuotoisuuteen.
Lapsuudenkotini oli kaksikielinen, äidinkieleni on ruotsi ja isäni puolelta sain perinnöksi vahvan savonmurteen. Sain vuosi sitten sattumalta käsiini Lars ja Mats Huldénin ruotsinnoksen Kalevalasta ja olin myyty. Päätin intuitiivisesti kokeilla laulaa ruotsinkielistä Kalevalaa perinteisillä runolaulusävelmillä, mikä yllätyksekseni toimi. Vuosikymmenten jälkeen minun on mahdollista laulaa runolaulua myös äidinkielelläni!
Levnadsvise Väinämöinen sångaren för alla tider
satte sig på sångarstenen slog sig ner på nöjesklippan”
(Kuva: Jimmy Träskelin)