Kirjoituskutsut ja -ohjeet

Toimittajat Mari Mäkiranta, Jonna Tolonen & Niina Hämäläinen

Viime vuosina olemme Suomessa todistaneet muun muassa Elokapinan ympäristöaktivismia, opiskelijoiden oppilaitosvaltauksia ja saamelaisten oikeuksia ajavan Ellos Deatnun kamppailuja. Kaikissa näissä kansalaisaktivismin muodoissa taide on olennainen osa poliittisen viestin esilletuomista ja näkyvyyttä. Suomessa nähty poliittinen liikehdintä ja kansalaisaktivismi ovat yhteydessä viime vuosina maailmaa ravistelleisiin maailmanlaajuisiin #metoo-, Black Lives Matter- ja Arabikevät -kampanjoihin. Taiteilijat ja aktiiviset kansalaiset ympäri maailmaa ovat puolustaneet vähemmistöjen oikeuksia, ympäristöoikeuksia ja ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Taideaktivismin juuret paikantuvat 1960-luvun yhteiskunnalliseen liikehdintään, jossa naisten oikeudet, sodan ja rasismin vastaiset kansalaisoikeusliikkeet ja opiskelijaliikehdintä sisältävät performatiivisia ulottuvuuksia, luovat omia symbolejaan ja erilaisia vastarinnan poliittisia rituaaleja, kuten runoutta, performansseja, kulkueita tai graffitien maalaamista. Aktivistinen taide on usein osa julkista tilaa ja ulottuu myös gallerioiden ja taidemaailman instituutioiden ulkopuolelle, kuten kaduille tai luonnonympäristöihin.

Poliittisesti muutosvoimaisella ja kantaaottavalla taiteella onkin tärkeä sija muun muassa ympäristönsuojelua, sukupuolen moninaisuutta, tasa-arvoa ja antirasismia ajavissa kamppailuissa. Taideaktivismi voi liittyä henkilökohtaisiin, poliittisiin tai sosiaalisen muutoksen ja voimaantumisen pyrkimyksiin. Aktivismi taiteellisen työskentelyn muotona voi olla myös hiljaista ja haparoivaa, kokeilevaa ja etsivää. Joskus se voi johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja toisinaan se voi näyttäytyä hitaina ja ristiriitaisina voimina – myös epäonnistumisina.

Toivotamme kirjaamme tervetulleiksi kirjoitukset, joissa näkökulma on taiteilijan, tutkijan tai aktivistin. Vertaisarvioitujen tekstien lisäksi julkaisemme muutaman lyhyemmän, aktivistisia käytäntöjä avaavan tekstin.

Aikataulu

• Abstraktien viimeinen jättöpäivä 28.2.2026
• Artikkelikäsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä  31.12.2026
• Kirja ilmestyy lokakuussa 2027 (kovakantisena ja open access -verkkokirjana)

Toimittajat Niina Hämäläinen ja Susanne Österlund-Pötzsch.

Tässä vuosikirjassa tutkimme maiseman toiminnallisuutta: erilaisia ​​tapoja, joilla maisema koetaan, esitetään ja tuotetaan symbolisesti ja käytännössä. Maisemat aktuaalistuvat erilaisissa projekteissa ja prosesseissa niin suhteessa ihmisen toimintaan ja käsityksiin kuin yhteydessä toisiinsa. Erityisesti toivomme vuosikirjaan artikkeleja maisemista kulttuuriperintönä, ideologiana ja kokemuksena. ”Maisema” ei tarkoita vain maaseutua tai ”luontoa”, vaan myös sitä, miten ihmiset suhtautuvat rakennettuun ympäristöön. Ovatko kaupunkiasutukset suomalaisessa kontekstissa kulttuuriperintömaisemia? Missä määrin tunnemaisemat tai virtuaaliset ja utopistiset maisemat vaikuttavat suomalaisuuden määrittelyyn (laajemmassa merkityksessä)? Millaisia ​​perinnöllistämisprosesseja ikoniset suomalaiset maisemat ovat käyneet läpi?

Vuosikirja 105 on kaksikielinen, ja siihen pyydetään sekä suomen- että ruotsinkielisiä artikkeleita.

Aikataulu

• Abstraktien viimeinen jättöpäivä 28.2.2025 (sulkeutunut)
• Artikkelikäsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä  31.12.2025
• Kirja ilmestyy lokakuussa 2026 (kovakantisena ja open access -verkkokirjana)