Näkökulmia Kalevalaan
Kalevalan moninaisuuden ymmärtämistä helpottaa eepoksen käsittäminen suullisen ja kirjallisen kulttuurin risteymänä. Lönnrot pyrki seuraamaan runolaulajien mallia, mutta kirjallisesti luoden hänellä oli mahdollisuus venyttää runojen esitystapaa, lisätä toistoa sekä uusia episodeja ja henkilöhahmoja. Kalevala on usean asian yhdistelmä ja sen vuoksi sitä voidaan nimittää hybridiksi. Eepos on samalla kertaa myyttinen ja Lönnrotin muokkaama ja tulkitsema, kansanrunoihin pohjautuva ja kirjallisuuteen viittaava, esimodernin maailman ja porvarillisen yhteiskunnan heijastuma.
Kalevala on monta
Kalevalasta puhuttaessa viitataan tavallisesti vuoden 1849 Kalevalaan. Lönnrot kuitenkin laati useita versioita Kalevalan tarinasta, joista viimeisin on kouluja varten tehty Lyhennetty Kalevala.
- Sikermä-Kalevala, käsikirjoitus 1833 (sis. Lemminkäinen, 825 säettä, Väinämöinen, 1867 säettä, ja Naimakansan virsiä, 499 säettä)
- Runokokous Väinämöisestä eli Alku-Kalevala, käsikirjoitus 1833 (5052 säettä) (ensimmäinen hahmotelma eepoksesta)
- Vanha Kalevala, 1835 (12 078 säettä) (Kalevalan ensimmäinen painos)
- Välilehdillä varustettu Vanha Kalevala, 1836−1837 (seitsemännellä keruumatkalla mukana ollut työversio, jonne Lönnrot kokeili uusia runoja ja säkeitä)
- Uusi Kalevala, 1849 (22 795 säettä) (Kalevalan laajennettu laitos, kansalliseepos)
- Lyhennetty Kalevala eli Koulu-Kalevala, 1862 (9732 säettä) (koulujen tarpeisiin laadittu lyhennelmä)
Kaikki Kalevalan versiot eroavat jossain määrin toisistaan. Aineistoa on niin runsaasti, että Lönnrot arveli niistä saatavan ainakin seitsemän Kalevalaa.
Kalevala viittaa myös moniin maailmoihin (mm. myyttinen, esimoderni, porvarillinen, romanttinen maailma) ja eepoksesta on lukemattomia taiteellisia tulkintoja ja sovituksia. Kalevala tulkitaan yhä uudestaan erilaisissa taide- että populaarikulttuurin sovituksissa, sitä hyödynnetään pelimaailmassa, matkailussa ja mainoksissa. Kalevala ei siten ole yksi teos tai pelkästään Lönnrotin tulkinta kansanrunoista, vaan monta eeposversiota, lukuisia tulkintoja ja taiteellisia sovituksia. Ei ole yhtä tapaa tulkita tai lähestyä Kalevalaa.
(Kuva: Gary Wornell, SKS)
Lue lisää:
Kalevala on moderni
Eepos vaikutti kansallisvaltion syntyyn ja suomen kielen aseman vakiintumiseen. Se loi käsityksiä suomalaisuudesta, sen historiasta, kielestä ja kirjallisuudesta.
Kalevala vei suomalaiset maailmalle. Vanhan Kalevalan ilmestyminen 1835 sai aikaan ihastusta, mutta harva ymmärsi sen kieltä. M. A. Castrén ruotsinsi Kalevalan 1841. Vuoteen 2022 tultaessa Kalevalaa on käännetty ainakin 59 kielelle, jos lasketaan laajemmat, julkaistut käännökset.
Kansanrunojen lisäksi Kalevalan tarinan muotoutumiseen ovat vaikuttaneet Lönnrotin omat tulkinnat sekä aikakauden aatteelliset keskustelut. Yksi 1800-luvun tärkeistä keskusteluista liittyi perheen ja naisen asemaan yhteiskunnassa. Lönnrot osallistui keskusteluun valistavilla kertomuksilla, jotka ilmestyivät mm. Oulun Wiikko-Sanomissa. Suoremmin Lönnrot pohtia naisen asemaa päiväkirjoissaan ja yksityisissä kirjeissään. Esimodernin ja porvarillisen perheideaalin haasteista voidaan myös lukea Kalevalasta, erityisesti Aino- ja Kullervo -runoista.
Kalevala on karjalainen ja suomalainen
Kalevalan tärkeimmät eeppiset lähderunot on tallennettu Karjalan puolelta, erityisesti Vienan Karjalasta. Eeppisten runojen lisäksi Kalevalassa on runsaasti esimerkiksi lyyrisiä lauluja ja häärunoja. Näiden runojen osalta Lönnrot hyödynsi Kalevalaa laatiessaan osin myös aineistoa, joka oli kerätty Suomen puoleisesta Karjalasta.
Kalevalan kieli viittaa niin ikään sekä karjalan että suomen kieleen ja näiden eri murteisiin. Lönnrot muokkasi runojen kieltä ja yhdisteli eri karjalan ja suomen murteita luoden Kalevalaan eräänlaisen yleiskielen, jotta ”yhteinen kansa” voisi sitä lukea.
(Kuva: Runonlaulaja ja maisteri. Finna.fi)
Kalevala täältä katsottuna
Kuuntele, mitä sanottavaa folkloristiikan tutkijalla, karjalaisaktivistilla, sosiolingvistillä, kirjallisuudentutkijalla, laulajalla ja teatteriohjaajalla on Kalevalasta!
Siirry videoihin
Mikä fiilis Kalevalasta?
Videosarjassa, jonka Kalevalaseura teki Tieteiden yötä 2024 varten, korkeakouluopiskelijat eri puolilta Suomea vastaavat kysymykseen: ”Mitä sinulle tulee mieleen Kalevalasta?” Vastauksissa muisteltiin peruskoulua, pohdittiin omistajuutta ja Kalevala-eepoksen tekotapaa ja kaivattiin monipuolisuutta keskusteluun. ”Mä vihaan ja rakastan Kalevalaa”, tiivisti yksi.
Katso lyhytvideot YouTubessa
Keskusteluja kulttuuriperinnöstä ja Kalevalasta
Kalevalaan liittyvät vahvasti myös vaikeat kulttuuriperinnön ja omistajuuden kysymykset. Kalevalaseura lähestyy monimutkaista kokonaisuutta pitkäjänteisesti ja haluaa tarjota keskusteluille ja väittelyille monenlaisia foorumeita.
Vuosien 2021–2022 aikana Kalevalaseura järjesti neljän tilaisuuden paneelikeskustelusarjan Ylirajainen kulttuuriperintö ja muita Karjalan kysymyksiä. Keskustelut striimattiin, ja tallenteet ovat Kalevalaseura-säätiön arkistossa.
