Kekrinpäivän palkinto 2023

Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot

Myönnetty:

Palkinnon arvo: 1000–3000 €

Nuoren tutkijan palkinto: Päivystävä folkloristi (Helsingin yliopisto)

Ansioituneen tutkijan palkinto: Terhi Utriainen (Helsinki)

Ansioituneen taiteilijan palkinto Marja Kyllönen (Tampere)

Perinteentaitajan palkinto: Tapani Niemi (Kemijärvi)

Perinteentaitajan palkinto: Maija Yrjölä (Mikkeli)

Perinteentaitajan palkinto: Jarmo Kervinen (Imatra)

Large image

Vuodesta 2017 palkintoon kuuluu myös teos taiteilija Leena Lehdon sarjasta Tulesta tulleet (2017).

Nuoren tutkijan palkinto (3000 €): Päivystävä folkloristi -ryhmä

Päivystävä folkloristi: Viliina Silvonen, Tuukka Karlsson ja Siria Kohonen

Päivystävä folkloristi -blogia pitävät Tuukka Karlsson, Siria Kohonen ja Viliina Silvonen, jotka aloittivat blogihankkeen ollessaan nuoria tutkijoita Helsingin yliopistossa. Omien sanojensa mukaan ”Päivystävä folkloristi tuumailee maailmaa folkloristin silmin, puntaroi ajankohtaisia asioita sekä tarttuu sivuseikkoihin ja asioiden vieruksiin.” Blogissa onkin käsitelty aiheita Vain elämää -ohjelmasta itkuvirsiin ja nollan laudaturin yo-papereista itämerensuomalaisen kansanuskon tutkimukseen. Päivystävän folkloristin Bohemian Rhapsody kohtaa Suomen Kansan Vanhat runot -ilottelu on noteerattu myös Helsingin Sanomien Nyt-fi:ssä, jossa se oli hetken aikaa ”Parasta internetissä juuri nyt”.

Ansioituneen taiteilijan palkinto (1000 €): Marja Kyllönen

Marja Kyllönen

Marja Kyllösen (s. 1975) kolmas romaani Vainajaiset (Teos 2022) on eräänlainen sukupolviromaani yksittäisten tekojen ja tunteiden ylisukupolvisista vaikutuksista. Kyllösen kerronnan merkittävin ja omaleimaisin elementti on hänen kehittämänsä kieli. Hän yhdistää kieleensä mielikuvia, sanoja ja vertauksia kansanperinteestä, magiasta, murteista, Kalevalasta ja Kantelettaresta. Silloin kuin käytössä olevat sanat eivät riitä, hän kehittää uudissanoja, jotka istuvat luontevasti kerrontaan. Kyllönen rakentaa kielen, jollaista ei aikaisemmin kaunokirjallisuudessa ole tavattu. Vainajaiset on arvokas lisä suomalaisen kansanperinteen ja kaunokirjallisuuden liitolle. Kansanperinteestä tutut teemat istutetaan nykylukijoiden maailmaan lähinnä maagis-lyyriseksi nimettävän tyylin mukaan. Se on saavutus, johon tuskin kukaan muu yltää Kyllösen tavoin.

Ansioituneen tutkijan palkinto (1000 €): Terhi Utriainen

Terhi Utriainen

Terhi Utriainen (s. 1962) toimii uskontotieteen professorina Helsingin yliopissa. Utriainen on etnografisesti orientoinut tutkija, jonka akateemisen työn keskiössä ovat olleet kuolemaan, rituaaleihin, arjen uskonnollisuuteen ja naisiin liittyvät aihepiirit. Utriainen on tutkimuksissaan käsitellyt myös karjalalaista kulttuuria, mutta sittemmin hänen työnsä fokus on siirtynyt modernin uskonnollisuuden arkisiin ja osin näkymättömiin, jopa väheksyttyihin uskonnollisuuden muotoihin. Utriaisen taito kuunnella ja olla läsnä ihmisten kanssa välittyy hänen tutkimuksissaan maanläheisinä, jopa itsestään selvinä huomioina, jotka hän taiten nivoo osaksi laajempia kulttuurintutkimuksesta ja yhteiskuntatieteistä kumpuavia teoreettisia ajatuksia.

Perinteentaitajien ja -tallentajien palkinto (1000 €): Tapani Niemi

Tapani Niemi

Tapani Niemi, s. 1951 on lappilainen pitkän linjan toimittaja, jonka toimintaa leimaa syvällinen kiinnostus Lapin ja Saamenmaan perinneilmiöitä ja elävää muistitietoa kohtaan. Niemen Ylelle tekemässä radiodokumenttisarjassa Lohen surma – kuka murhasi Kemijoen lohen on asiantuntijahaastattelujen ohella hyödynnetty etnografisia haastatteluita. Niemi ei ole vain journalisti, vaan myös itse oppinut etnologi, jonka työskentelytapaan nivoutuu kiinteästi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston aineistot.

Niemi on työurallaan hyödyntänyt arkistojen kulttuuriperintöaineistoja noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Niemi on aktiivinen keskustelija ja hän on mm. ollut puhujana Rovaniemellä Vesivoiman muistot -seminaarissa, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto järjesti. Tapani Niemen näkökulma Lapin ja Saamenmaan ihmisten elämään ja kulttuuriin on viiltävän kriittinen, mutta samalla rakastava.

Perinteentaitajien ja -tallentajien palkinto (1000 €): Maija Yrjölä

Maija Yrjölä 

Mikkeliläinen Maija Yrjölä (s. 1953) on kartuttanut SKS:n arkiston kokoelmia koronavuodesta 2020 lähtien.  Keruuvastaaminen käynnistyi vauhdilla: ensimmäisen vuoden aikana arkisto vastaanotti Yrjölän ajatuksia niin metsäsuhteesta ja koronaviruksesta kuin äänikirjoista ja Teiniliitto-toiminnasta. Yhteiskuntatieteiden maisterille, joka teki uransa toimittajana, Yksi päivä mediaa -keruu oli selvästi mieluinen: mediapäiväkirja 10. maaliskuuta 2021 oli laaja ja pohdiskeleva.

Yrjölän kerronta on sekä ytimekästä että ilmaisuvoimaista – huumoria unohtamatta. Ei siis ihme, että otteita hänen teksteistään on valikoitunut keruiden tulostiedotteita elävöittämään.

Maija Yrjölän monipuolinen ja tuottelias tarjonta ei osoita hiipumisen merkkejä, sillä tänä vuonna hän on kirjannut arkistolle ajatuksiaan mm. energiakriisistä, esinesuhteesta ja vesivoimasta. Karjalaisuuksien jäljillä -keruun vastauksessaan Yrjölä pohtii identiteettiään ja suhdettaan Karjalaan tuttujen evakkojen kertomusten ja aiempien asuinpaikkojensa kautta, vaikkei hänellä itsellään karjalaisia juuria olekaan.

”Minulla on paljon kerrottavaa, mahtaako kukaan jaksaa lukea”, epäröi Yrjölä Esinesuhde-vastauksensa alussa. Meilläkin on sinulle kerrottavaa: turhaan huolit, jatka samaan malliin. Me luemme kirjoituksiasi ilolla ja mielenkiinnolla niin pitkään kuin niitä meille jaksat lähettää!

Perinteentaitajien ja -tallentajien palkinto (1000 €): Jarmo Kervinen

Jarmo Kervinen

Imatralainen valtiotieteiden maisteri, kuvataiteilija ja museotyöntekijä Jarmo Kervinen (s.1962) lähetti ensimmäisen keruuvastauksensa vuonna 2001 Yksi päivä mediaa -päiväkirjakeruuseen.  Toden teolla hän tarttui toimeen 2015, mistä lähtien arkisto on vastaanottanut vuosittain useita Kervisen tekstejä

Siinä missä keruuvastaukset ovat yleensä viime vuosina lyhentyneet, Jarmo Kervinen toimii vastoin trendiä: esimerkiksi Lapsuus Lähiössä -kirjoituksessaan hän muisteli lapsuuttaan ja nuoruuttaan Helsingin Kontulassa – nykyisten ja tulevien tutkijoiden iloksi – 123 sivun verran

Vastauksissaan keruisiin Tunteet koulussa, Niin Kasaria! ja Interrail-muistot Kervinen tarkastelee kaunistelemattomasti mutta herkästi nuoren miehen tuntoja 1970–1980-lukujen Suomessa. Samalla hän valottaa näiden vuosikymmenten monipuolista populaarikulttuuria ja sen merkityksellisyyttä yksilölle.