featured image
Vaihtoehtoinen teksti

Professori Pekka Laaksonen sai kahdeksannen Kalevalaseuran palkinnon Kalevalan päivänä 2023. Hän on edistänyt ja kehittänyt monitahoisesti perinnearkistojen ja keruiden toimintaa, luonut yhä uusia verkostoja sekä osallistunut aktiivisesti rajantakaisten runokylien tutkimushankkeisiin. Kalevalaseuran pitkäaikaisena puheenjohtajana Laaksonen on uudistanut merkittävällä tavalla säätiön toimintaa.

Pekka Laaksonen on tehnyt merkittävimmän työuransa Kansanrunousarkiston johtajana vuosina 1975–2004, ja hän on ollut SKS:n palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1968 lähtien. Hän työskenteli Joensuussa 1970-luvun alussa Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijana. Hän sai myös nimityksen kulttuuriantropologian lehtoriksi Joensuussa, mutta palasi Helsinkiin Kansanrunousarkiston johtajaksi. 

Pekka Laaksonen on ollut folkloristi-kenttätyöläinen: hän on suunnitellut ja johtanut Kansanrunousarkiston keruuretkiä. Erityisesti on mainittava Laaksosen Joensuun aikainen Seesjärven tutkimusretki 1973 Karjalassa yhdessä Petroskoin kollegojen kanssa. Laaksonen on tallentanut ja tutkinut myös Suomen romanien suullista perinnettä. Laaksosen aikana Kansanrunousarkisto rupesi dokumentoimaan laajamittaisesti erilaista muistitietoa: eri sosiaali- ja ammattiryhmiltä ja erilaisia kollektiivisia kokemuksia kuten työttömyys, tietotekniikka tai suku.

Pekka Laaksosesta tuli Kalevalaseuran jäsen vuonna 1978 ja kunniajäsen 2007. Hän on ollut Kalevalaseura-säätiön pitkäaikainen puheenjohtaja ja toiminnan kehittäjä vuosina 1981–2007. Laaksosen puheenjohtajakausilla Kalevalaseura otti aktiivisemman yhteiskunnallisen roolin, ja kantaa otettiin esimerkiksi ekologisiin asioihin ja erämaa-alueiden suojelupyrkimyksiin. Laaksosen aikana Kalevalaseuraa modernisoitiin. Säätiön talous vakiinnutettiin, se sai uudet tilat ja päätoimisen toiminnanjohtajan.

Palkittuja